Luin Suen (eiku Suea) ekaa kertaa noin sataan vuoteen. Oisinko pikkasen tippunut rattailta: ainoat tutut nimet lehdessä oli Stam1na ja Van Halen. Töttöröö!
No ei. Mutta tajusitte. Ennen mulla oli sentään jokin kulttuurinen paine älytä missä mennään myös elämän muzakillisemmissa puolissa. Nyt ei ole mitään painetta, joten en välitä. Sen sijaan aidosti välitän elokuvista ja lähinnä muiden kuin suomalaisten kirjoittamista kirjoista. Välitän myös blogeista – ne saa olla ihan suomalaistenkin kirjoittamia, kunhan sanovat nasakasti.
Jostapa pääsenkin takaisin Van Haleniin. Löysin vasta tänään Bussi-Eskon blogin ja luin sen kahdella istumalla kokonaan. Dude sanoi kuuntelevansa Van Halenin uusinta, joka pikkasen jäi ihmetyttämään, mutta kylläpä vaan, sellainen elukka siis on olemassa. Suessa kehuttiin vallan mahottomasti.
Tää nyt oli tällainen hajanainen vaan. Mutta kun niin kauhiasti hämmästyin tätä Suen antia. Ihan mongolikieliseksi meni se.
Kommentit
Kai siellä oli joku kolmaskin tuttu nimi? ;-) Hah.
Mitä, voi ei, pitääks mun nyt selata uudestaan? Oli siellä yhessä mainoksessa että “Lutakko”, mut se on kyllä paikka – olen ollut töissäkin siellä – eikä pänti.
Sä viittaat nyt johonkin mitä mä en tajuu, ja sä luulet että mä tajuun, mut enhän mä tajuu.
Tää oli huono, myönnän. Allekirjoittaneen nimi on siellä myös. :)
Hurjaa touhua, jos tosiaan meni kahdella istumalla. Mulla meni kirjoittaessani paljon enemmän!
Marjut, sä olit varmaan siellä Ilosaari-jutussa! Nyt voi jopa kattoo uudestaan kun sain vähän vihjettä!
Bussi-Esko, nyt kyl vähän tuntuu kuin julkkis olis tullut kylään. Peremmälle, peremmälle! Ottaako kahviapullaa? Tykkään kovasti sun tyylistä. Jostain postauksesta luin niiden bussien numerot joita oot ajanut – arvasin: ei yhtään sellaista millä kuljen. Nyyh.