Puolenpäivän seutuun laitoin päälle pitkä- ja lyhythihaisen paidan, neulepaidan, sadetakin, kaulahuivin ja lähdin Porvooseen. Yksikään vaatekappaleista ei ollut liikaa.
Tapasin vahingossa kaksi työkaveria, vaik yhden kanssa oli tarkoitus lillutella. Ei harmittanut.
Hyvää ruokaa ja kahvia saapi Porvoosta. Pruunperi myi hyvää karkkia niin halvalla että taisin ostaa moneksi vuodeksi. Ja onpa siellä monta muutakin kaunista paikkaa kuin ikuisesti ruuhkaisen Pruunperin karkkihyllyt.
Taas kerran, kuten aina ennenkin Porvoosta tullessa ihmettelen: niin lyhyt matka ja kiva pikku kaupunki – miksen käy useammin?
Kahvilan katossa
