Nyt kun luen Rita Stiensin kirjaa – kesken on edelleen, juu, koska luen vain iltaisin – tuli lopulta väistämätön tarve tarkistaa, millaiset pojot saisi ikuisesti käytössäni ollut hajustamaton tavaratalo/halpahallikäsivoide Erioil. Olen käyttänyt sitä käsiin ns. aina, koska se on tuntunut ainoalta tehokkaalta. Olen käyttänyt sitä myös kosteusvoiteena – varsinkin korppuisen talvipodistiikan pelastajana – ja aikoinaan tosi pitkään myös ainoana yövoiteena. Mulla on edelleen jatkuvasti yksi pullo kotona ja yksi työpaikalla, koska tökötin on tuntunut täysin luotettavalta.
Mitäs ainesosaluettelosta paljastuukaan kun vertaa Stiensin puhdas luonnonkosmetiikka -näkökulmaan? Ta-daa! Erioilin ainesosista vain yksi on edes hiukan epäilyttävä, muuten koko paketti kävisi puhtaasta luonnonkosmetiikasta ja eikusta leima kylkeen!
Kelpaa mulle – yhteiselomme jatkuu hyvin omintunnoin ja hyvissä, edelleen edullisissa merkeissä :-)
Laua ääres 
Päivitysilmoitus: Kulutusjuhla » Arkisto » Eriolin puhtautta