Ulkona

Normaali

Oli kovat suunnitelmat olla hereillä ja osallistuva tänään. Toki olinkin kameran kanssa valmiina kaupungilla kun Lutkamarssi alkoi, mutta hiukan aikaisemmin oli alkanut myös sade, ja mähän en tietenkään laita kameraa sateeseen. Eikä ollut palveluskuntaa pitelemässä sateenvarjoa, koska nykyisin on ihan mahdoton saada hyviä palvelijoita, as you know. Niin sitten vetäydyin kotia kohti, ajattelin hakea vaikka sadetakin ja/tai pööpöillä muuten vaan kotona hetken aikaa. (Edit: Petterin kuvia marssilta!)

Ups, nukahdin matolle, harmaa kissa kainalossa. Heräsin vasta pari tuntia myöhemmin, ja ajattelin sitten lähteä katsomaan Kallion korttelipartyn.

Hmm, tavallaan ihan ok. Musiikki soi monella kulmalla ja ihmisiä oli paljon. Mutta ainakin tuohon aikaan vielä se, että ihmisiä oli, tarkoitti sitä että porukat jutteli omissa ryhmissään omien kamujensa kanssa, eikä sitten muuta tapahtunutkaan. Onhan kamujen kanssa dadaaminen tietysti party sekin ja on tullut harrastettua pari kertaa, mutta äh, oliks tää nyt se kortteliparty? Jaaha. No, näin kaksi tuttua tai ”tuttua”. HabboHotelin Sampolle moikkasin, mut mummodiskon tiskijukka on vain naamatuttu, en uskalla sille moikkailla. Tuskin purisi sekään, aivan.

Hyppäsin kolmoseen ja ajelin Alppipuistoon. Vihdoinkin taisin tehdä jotain järkevää, nimittäin nyt löytyi myös se PARTY! Siellä oli muutama dj ja, no, mä en tiedä mitä klubeilla nykyisin soitetaan, mutta musta anti oli ihan sitä samaa mitä ite tanssin 1990-luvun alussa. Eli tuttua ja liekehdittyvää! Yleisöä oli miljuuna ja kaupungin jokainen elämäntapaintiaani oli vissiin löytänyt paikalle. Tanssijoita oli paljon, täällä oli selvästi ihan oikeaa biletystä ja osallistumista, reagointia siihen, että joku tuuttaa liikuttavaa jytkytystä. Ja mummodiskon dj jäi muuten ihan vääriin kinkereihin Kallioon!

Otin muutaman kuvan ja pari videota – surkea yritys säilöä tunnelmaa. Mutta se oli vaan niin massiivista kun ekana tanssijoita on ison salillisen verran stagen edessä, ja sen jälkeenkin porukkaa riittää pitkälle pitkälle, pitkin puistoa ja rinteitä! Mua jotenkin kovasti miellyttää olla ihmisten keskellä, jos niitä on tosi paljon ja ne on tuntemattomia. Silloin voi leijua niin kuin kuplassa, omat bileet sen verran kuin on ja muuten aika menis vain pällistellessä ja kuunnellessa. Vähän kuin olisi itse näkymätön. Fine. Suits me, Sir.

Alppimuisto

Mainokset

4 responses »

  1. Jännää. Siis miten meitä on moneen junaan. Mä olisin ahdistunut tuolla väenpaljouteen niin paljon että olisin varmaan kiivennyt johonkin puuhun!

  2. Noh, olihan siellä reunoilla tilaa ja puistoa vaikka kuinka paljon. Ei oo pakko punkea keskelle :-))

  3. Päivitysilmoitus: Ipitsaaaaa! (jossain) « Zepanderi laua ääres

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s