Hienoja!

Normaali

Päivi Alasalmi: Valkoinen nainen

Kari Hotakainen: Jumalan sana

Piti vielä sanoa nosta kahdesta. Ehdottomasti toimii. Hotakainen osaa sanoa niin, että joka aukeamalla on vähintään yksi ns. törkeen diippi (vaikka siis oikeasti sellainen) lausuma maailman, asian tai ihmisen tilasta – sellainen, joka tekisi mieli laittaa blogin motoksi heti. Vaan sitten joutuisi vaihtamaan mottoa aina sivun kääntyessä eli muutaman minuutin välein. Melkoinen hälinä. Jospa Elma-täti hoitaisi mottoilua vielä hetken.

Alasalmi väsää hienoisen yllätyksen kauniin ja romanttisen kerrontansa kätköistä. Olin lukenut spoilerin mutta ei sekään haitannut. Huomasin nimittäin lukeneeni kirjan melko varmaan jo kertaalleen ennenkin. Hiljakseen tässä alkaa herätä kysymys, pitäisikö mun oikesti jaksaa tehdä lukutavoilleni jotain. Kun ihan liian monasti huomaa, että kirja jota ei vielä kirjastossa tunnista tutuksi, täällä kotona onkin jo ”äääääh mä oon lukenut tään!”.

Mainokset

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s