Auringonpaiste kirkastaa elämän vaiks kotona olisi kaikki kesken. Niinpä päätin lähteä illaksi tarjottuun tapaamukseen kauas maalle eli Esbooseen. Kaupunkilaislapsi ei tietenkään tajunnut, että bussikyytiin tarvii käteistä, joten jouduin pummimaan ensin yhdeltä ystävältä vitosen Esboon suuntaan ja toiselta toisen vitosen kotio päin. Tässä tuli taas todistettua se, että jos ite on joskus kiltti, niin joku saattaa olla mulle päin joskus kiltti. Vain pari viikkoa sitten olin antanut tuntemattomalle nuorellemiehelle noin kympin kolikoina – ekaa kertaa elämässä en torjunut kun joku tuli kadulla kysymään! Ja ajatelkaa, nyt muut ihmiset auttoivat mua melkein samalla summalla! Musta tää on merkittävää. Joskus maailma toimii näin. Kaikki ei oo aina sheibaa.
Lok6
Laua ääres 