Olen silleen onnellisessa asemassa, että olen aina mennyt pikkasen valtavirrasta sivussa (ja nyt vanhempana huomaan ettei olisi tarvinnut mennä edes niin lähellä valtavirtaa mutku silloin luuli että pitää leikkii ”normaalia” hehe)… mutta silti kyllähän duuni pitää ihmistä melko lailla otteessaan eli vaikka vain kävisi työpaikalla tekemässä työt eikä niistä enää unia näkisi, niin on se silti 1/3 elämästä.
Onnekseni loppuihin 2/3:aan ei kuulu trad normaalia pakkorekvisiittaa parisuhteineen ja lapsineen, vaan voin olla ihan vain mä.
Laua ääres 
Harmi, että Nina ehti ensin. Ihan varmasti minäkin olen nähnyt sen oravan. Asiaa.
Olen silleen onnellisessa asemassa, että olen aina mennyt pikkasen valtavirrasta sivussa (ja nyt vanhempana huomaan ettei olisi tarvinnut mennä edes niin lähellä valtavirtaa mutku silloin luuli että pitää leikkii ”normaalia” hehe)… mutta silti kyllähän duuni pitää ihmistä melko lailla otteessaan eli vaikka vain kävisi työpaikalla tekemässä työt eikä niistä enää unia näkisi, niin on se silti 1/3 elämästä.
Onnekseni loppuihin 2/3:aan ei kuulu trad normaalia pakkorekvisiittaa parisuhteineen ja lapsineen, vaan voin olla ihan vain mä.