Kyllä se vaan jaksaa ja jaksaa!

Normaali

Tänään kävin täydentämässä pitkän jatkumon. KOM-teatterilla oli Erkki Saarelan 40-vuotistaiteilijajuhla ja esityksenä Mysterio Buffo. Olen nähnyt tämän telkkarista 1980-luvulla ja olin pitkään sitä mieltä, että se oli parasta mitä telkkarista on ikinä tullut. Sitten tuli 1990-luku, Dario Fo sai nobelin ja mulla olikin jo videonauhuri kun YLE ajoi samat nauhat uudestaan. Ja tajuatteko, NYT, 2010-luvulla näen vihdoin livenä  sen saman jutun jota olen ihaillut ensin muistoissa ja sitten VHS:ltä :-D  Ihan takaperoinen järjestys.

Katsomossa ei paljon vapaita paikkoja näkynyt. Me saatiin hienot paikat melkein edestä ja keskeltä. Pari tuttua katsomossa – ihmeellistä, yleensä ihan turha toivoa näkevänsä ketään, kun lähtee mestoille. Kuulin, kun tuttu pappi nauraa remelsi Bonifacius VIII:lle samassa rivissä kuin me :-)

Myös kaikki kiitosrumba lopussa oli kivaa, kevyttä ja nopsaa katseltavaa. Kollegat pilkkasivat (”Älä jää makaamaan repliikkien päälle! Sä oot maailman hitain näyttelijä!”) ja kiittivät sopivaan tahtiin ja kukkia vaan tuli ja tuli… Ite olin jättänyt onnittelukortin respaan toimitettavaksi bäkkärille shown jälkeen. Kortissa kerroin em. kohtauspisteemme historiasta, koska ajattelin että hänestä ois kiva kuulla moinen. En allekirjoittanut nimellä. Kunhan on nyt yks fani vaan.

Kiitollinen olen myös siitä, että shöy oli iltapäivällä, ei illalla. Parhaat mahdollisuudet pysytellä hereillä.

Pari esitystä tässä kuussa KOMissa vielä, huom.

Mainokset

Sisään vaan, on siitä isompikin tullut!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s