Yhä useammin on viime aikoina tullut mieleen, että ois sittenkin pitänyt vaihtaa yleiseen kielitieteeseen niin kauan kuin olin yliopistolla. Mutta referenssit oli tosi huonot: yleisen kielitieteen pääaineopiskelijoita oli tiedossamme 1 kpl – ihan kiva poitsu, mutta ei riittänyt. Lisäksi moisella työllistymisestä ei ollut mitään hajua. Ainahan elämänsä voi viettää yliopistolla joo, mutta noin niinq muuten… missä työssä yleisen kielitieteen opinnot tulee tarpeellisiksi?
(Tuohon aikaan en vielä tiennyt, että ei munkaan opinnoilla mitään virkaa ollut työmarkkinoilla. Vaan tulipahan käytyä.)
Ja voi maailma, kyllähän niillä yleisen kielitieteen opinnoilla olisi tehnyt vaikka mitä. Katon kuola suusta roiskuen Stephen Fryn Sanojen planeettaa, enkä tosiaankaan vain lemppariälykköni Fryn takia. Kielijuttujen metsästäminen, niihin tutustuminen, niiden historian ja reittien penkominen, niiden käytön tutkiminen – kaikkea sitä haluaisin oikeasti tehdä! Mutta peruskoulutus alalle puuttuu :-/
No, olen kyllä kauhonut kielen tai kielten valtavasta massasta sitä mitä helpoiten on saanut eli eri kielten opintoja. Paskat minä siitä matkustelusta tai kahvilakreikasta, mua kiinnostaa kielet sinänsä. Kielet järjestelminä, kommunikaation muotoina. Kieliryhmät, kielien muuntuminen, ai nami! Murteet! Reliikkikielet! SALAKIELET! Hitsi, kohta seisoo.
Kirjoittaminen ja lukeminen on tietysti kans tapoja hoitaa ikäväänsä kielenkäytön tutkimisen puoleen. Onneksi meillä on nykyisin blogeja, joista voi lukea mahtavalla variaatioskaalalla paitsi sisältöjä myös tapoja sanoa, tapoja käyttää kieltä. Ja blogit nimenomaan on sitä tänään-kieltä, juuri nyt tapahtuvaa kieltä! Tykkään tosi paljon. Jatkakaa, olkaa hyvät!
(pöllitty kuva)
Laua ääres 
Jaan kieliin ja sanoihin kohdistuvan intohimosi. Katson myös Sanojen planeettaa tuoreeltaan televisiosta, ja vähällä on, että katsoisin jaksot uusintana vielä Areenaltakin. ;)
Valitettavasti olen kanssasi myös siinä samaa mieltä, että kielitieteily ei ole erityisemmin suosittu tutkinto työnantajien keskuudesssa. Ellei sitten halua tutkijaksi. Onneksi yhden sortin kielitieteilyä on myös jonkin (ihan oikean) kielen ja sen kulttuurin opiskelussa.
Minä muuten opin kirjoittamaan puhekielisemmin juuri blogeissa. Kyllästyin sorvaamaan täydellisehköjä kirjakielisiä lauseita ja rupesin päästelemään sormistani sitä kieltä, mitä suustanikin. :)
Kiitos ekasta kommentistasi täällä! Blogeja saa ja pitää kirjoittaa rennosti. Siis varsinkin jos ei blogaa palkan edestä, asia-asiat tietty voi olla eri juttu.
Stephen Fry on ihku :-))))