No hyvä. Nyt mun ei näköjään tarvitsekaan mennä raapimaan sammaleita pihan kiveyksen päältä kuten viime kesänä, koska nyt meillä on varis, joka hoitaa homman. Sammal nokkaan ja heitto, ja heitto… Kai se sieltä löytää ne samat madot ja höttiäiset mitkä minäkin. Mut ihmeellistä, jos ne jo tähän aikaan – näin kylmällä – parveilee nuin pinnassa. No, voi olla; en tiedä matojen elämästä mitään.
Pupuja sen sijaan en ole nähnyt talven jälkeen. Ehkä pitäisi vilkuilla pihalle pimeämpään aikaan, mut kun meikäläinen nukkuu silloin.
Mut ahkera herra/rouva varis on koominen. Erittäin.
Laua ääres 