Juhannustaika: Jos juhannusaattona pääsee alennusmyynteihin, niin vitut sulhasista.
Menin ostamaan pikkusikareita. Tulin kotiin stetsonin, maton, lakanan, kahden sukkaparin ja silkkinauhojen kanssa. Niin, ja pikkusikarien.
Kotona saaliin purku ja lukemista, kunnes illalla kohti Vallilaa.
Kovin kiva on tuo siirtolapuutarhan kokko. Tai varmaan mikä tahansa iso tuli, mutta keikka puutarhalle näin juhannuksena… se on vaan niin asiaa. Kävin ekana omien tuttujen mökillä, juotiin skumppaa ja maisteltiin juustoja. Sitten oli kokkohommeli, johon yllättäen tuli lisääkin teatterituttuja kolmenkymmenen vuoden takaa. Tai siis näen niitä aina välillä, mutta nyt yhä useammalla on myös mökkejä siellä samassa kylässä.
Kyl taidan ottaa tästä ihan juhannusperinteen nyt. Tuntuvat tykkäävän kun käyn siellä kerran kesässä istumassa, ja musta on kiva kuulla kans niiden juttuja koska ne on aina miljoona astetta hurrrrjempia kuin meikän. Ja se piha, voi sitä vehreyden määrää. Oih.
Niillä vaihtui siellä lettukesteihin, mutta mä lähdin kotiin kun kissa ja nukkumatti ja pillerit ja kaikkee. Ensi vuonna voisi yrittää varustautua paremmin, esim. vetämällä päiväunet ennakkoon.
Komea stetson! Eikä tuossa kokossakaan mitään valittamista ole :)
Kiitos! Nyt alkaa olla kesähattuja yli oman tarpeen, mut piruviekö tota vois muka kauppaan jättää…