Category Archives: bleemit&testiikkelit

Yksitoista

Normaali

Joutessani täyttelen haasteen, kun oli sentään suunnattu ihan mulle enkä ollut muuten vaan käynyt pummimassa jostain. Olen jo kertaalleen tehnyt tään, mutta ei haittaa, kysymykset on uudet. Julmana ihmisenä en jatka tätä eteenpäin.

Krheee-höm! No, niin, Me Like kysyy:

1. Mitkä asiat viihdyttää?

Tykkään kovasti siitä, kun leikitään sanoilla ja mielikuvilla, tuloksena juttuja jotka saa nauramaan. Tällaisten ihmisten seura viihdyttää erityisesti. Ne ihmiset voi olla kanssani livenä tai välittää helinäänsä kirjoissa tai elokuvissa tai netissä, sama lopputulos.

Oma rauha ja hiljaisuus kissan kanssa on myös hyvinkin viihdyttävää, muttei rajattomasti kuten ei mikään muukaan. Ja noin yleensäkin, eläinten kanssa viihdyn kaikkein parhaiten. Harmi, etten nuorempana tiennyt mitään eläinammateista, olisi voinut suunnata mieluummin sinne kuin tämmöseen ihmisammattiin.

2. Entä kiihdyttää?

Ihmisten suuruudenhulluus, ihmisten harhat omasta ylemmyydestään eläinlajina, ihmisten typeryys, ihmisten epäluotettavuus, ihmisten väkivalta ja terrori omia jälkeläisiään, eläimiä ja ympäristöä kohtaan. Noin aluksi.

3. Mikä teki sinut viimeksi ihan älyttömän onnelliseksi?

Hierojani tapaaaminen. Hän on ainoa joka voi huomata, että kaikki tää raataminen painojen, portaiden nousemisen ja venyttelyn kanssa ei oo mennyt suteen. Kukaan muu ei näe mun lihaksia – en itsekään – koska tässä on semmoinen kumma ylimääräinen pehmeä kerros niitten päällä. Mutta hieroja katsookin käsillä, näkee ja kannustaa :-)

4. Koska suutuit viimeksi kunnolla ja mistä?

Kunnolla? Hmmmm. Töissä vituttaa aina suunnattomasti, jos muut ei tee hommiaan, koska se sitten tarkoittaa että mä en voi tehdä hommiani tai joudun paikkaamaan ne toisten tötöilyt. Mutta eihän siellä voi suuttua kunnolla koska sitten on ikävä ihminen, byhyy. En mä nyt muista… varmaan se kunnolla suuttuminen löytyy täältä blogista, liittyy taas johonkin kun ihmiset kiusaa pienempiään.

5. Sinulle merkityksellisiä asioita on..?

”Vapaus, veljeys, tasa-arvo!” Ystävyys, luotettavuus, turvallisuus, kohtuullisuus. Ja sit tietysti eläimet ja niiden hyvä kohtelu.

6. Mikä saa sinut nauramaan?

Tätä olikin jo tuolla 1-kohdassa. Lisätään vielä kissavideot. Tää ei voinut olla yllätys :-)

7. Mikä itkemään?

Useimmiten tämäkin liittyy kissoihin. Itken nykyään tosi harvoin muuten.

8. Mukavin muistosi lapsuudesta?

Öööö, jaa. Tää on vaikea. Varmaan sellaiset hetket kun olin kylässä mun vanhimman siskon luona, kaukana kotoa, täysijärkisen ihmisen hoivissa.

9. Nuoruutesi merkittävin asia?

Se, että se on ohi! Pitkä työ kasata itsensä ihmiseksi hullujen jäljiltä, mutta tuli tehtyä.

10. Entä aikuisuudessa, mikä on ollut merkittävin elämäntapahtumasi?

Kaikkein merkittävin on ehkä ollut se hiljainen kehitys, että lakkasin esittämästä normaalimpaa ja keskiverrompaa kuin olenkaan. Ei mun taustoilla eikä geeneillä ihminen voi olla ihan normi-normaali eikä tulla myöskään kohdelluksi sellaisena. Fine. Onneksi olen löytänyt aina töitä, joissa on eduksikin olla jotain muuta.

11. Jos sinulla on lapsia, minkä asian haluaisit, että he sinulta oppivat? Jos sinulla ei ole lapsia, minkä asian tai tapahtuman haluaisit muistaa loppuikäsi?

Mulla on ollut muutamia erityisen mieleenpainuvia ja ihania hetkiä silloisen ja tällöisen merkityksellisen miehen kanssa, kuka se nyt milloinkin on ollut. Ne on sellaisia hetkiä, jotka jo silloin tapahtuma-aikaan päätin painaa mieleeni niin, että muistaisin ne aina. Ja muistan <3

Voi hyvin -lehden höpötestin mukaan voimaeläimeni on ilffes. (Vaikka oikeasti se on kyl panda)

Voi hyvin -lehden höpötestin mukaan voimaeläimeni on ilffes. (Vaikka oikeasti se on kyl panda)

Sekalainen bleemi

Normaali

Pöllin Tiinalta tään bleemin.

1. Mikä on sisustustyylisi?

Doh, praktinen? Keittiö saa olla remppaamatta niin kauan kuin sitä voi käyttää. Ikeasta ostetaan vailla häpeää kaikki mikä on just sopivaa mun käyttöön. Konttorituolit voi olla kolhoja, mutta niissä on hyvä istua. Voin panostaa sekunnin myös kalliimpaan designiin, jos sillä on selkeä käytännön merkitys elämääni (kuten Aallon koivupenkki tai Kartellin yöpöytä tai Rädyn apilatuoli), mutta en vouhota niiden perään. Käytännöllinen on myös värikartta: kotonani on paljon valkoista, joten tänne voi taluttaa minkä tahansa värin juttelemaan sen kanssa. Semmoisella hillityllä meiningillä mennään.

Paitsi että on kovasti praktista, sanon ”tyyliäni” myös post-opiskelijakämpäksi. Ei ole sohvaryhmää ei, ei ole kelim-mattoa eikä aaltomaljakkoa. Ei ole ristalliruunua eikä pesutornia. On pikemminkin kovasti sähköjohtoja, kirjoja, leffoja, säilytyslaatikoita ja kissa-asioita.

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?

No siis, eihän täällä ole kuin tää yksi iso tila.

3. Mihin käyttäisit rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

Kissan hyvinvointiin. Tai kissojen – tuen kyllä muitakin eläimiä kuin tätä omaa.

4. Mihin käytät paljon rahaa?

Asumiseen menee eniten, nykyään jotain kuusi ja puoli sataa kuussa. Ruoka tulee seuraavaksi, ja kissa-asiat tietty. Työmatkat. Ei nyt muuta tuu mieleen.

5. Mistä ajasta unelmoit?

Viittaakohan tää menneeseen, tulevaan, vuodenaikoihin? Keväästä unelmoin kyllä joka vuosi, ja alkukesästä. Vuorokaudessa ilta on kaikest paras.

6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?

Eniten surua toisi kyllä rakkaiden eläinten ja ihmisten kuolemat. Tosin olisi sekin aika paskaa, että tässä talossa joku moheltaisi vesivahingon tai tulipalon siihen malliin, että munkin koko kämppä menisi remppaan ja joutuisin muuttamaan taas (väliaikaisesti) pois. Eikä työttömyyskään paljon ilahduttaisi. Näistä on hyvä valita…

7. Missä asiassa olet tunnollinen?

Töissä. Kissa. Ja sit: lupauksia tehdään vain pidettäviksi. Kun sovitaan asia, niin se on sitten sovittu.

8. Minkä inhimillisen virheen annat anteeksi? 

Kerran voi antaa anteeksi melkein mitä vaan, mutta pettämistä ei.

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?

Naiset tajuaa naisjuttuja!

10. Mikä on miehen parhain ominaisuus?

Monasti ne osaa ja myös fyysisesti pystyy tekemään sellaisia juttuja jotka multa ei luonnu. Miehillä on myös toisinaan naisia rouheampi huumorintaju, ja siitä kyllä tykkään kovasti.

Ei ihan hyvä

Normaali

Näen, että iPadilla tämä blogiteema tipauttaa linkit alareunaan, vaikka muilla vehkeillä katsoessa linkit onkin omilla paikoillaan tuossa sivumarginaalissa. Mua se ei hirveästi haittaa; saatan kylläkin sen verran helpottaa skrollaamista, että jätän etusivulle vain 3-5 artikkelia.

Mutta nyt saa sanoa, jos ketä haittaa se, että linkit ei ole tuossa reunassa kaikillä välineillä kattoessa. Voin muuttaa blogin teemaa/ulkoasua, ei siin mitään.

Ja tähän vielä testiikkeli perään:

http://sommer-sommer.com/braintest/

Minä? En tosiaankaan. 75% kaaosta ei pystyisi mun hommiin.

Minä? En tosiaankaan. 75% kaaosta ei pystyisi mun hommiin.

Niitä vitosia taas

Normaali

Naukulan mamma laittoi post-it -lappua tulemaan:

blogger-image

I ♥ your blog-tunnustuksen säännöt:
– Kopio post it -lappu ja liitä se blogiisi.
– Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
– Anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajallesi ja kerro heille siitä kommentilla.
– Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.

Kuten ennenkin vastaavassa tilanteessa, oon niin biaatch että edelleenpalkitut saavat itse huomata olevansa palkittuja.

Viimeksi näissä kisoissa nostin kosmetiikkablogeista Naturellenin, nyt lähtee tunnustus Incimixille. Siellä fiksu nuori ihminen avaa meillekin estenomin opintojen arkea, ja kiinnostavasti kans. Ne mm. tekevät kosmetiikkaa itse, paljon. Vau!

Termostaattori. Tätä ei tarvi edes perustella. Kun luette pari postausta, näette kuin hologrammina kuvan huumorintajustani. Toivoisin, että Termis olisi mun kadonnut identtinen kaksonen, koska tykkäisin kovasti että mulla olisi tuollaisen ilmaisun geenit jossain edes piilevinä.

Samaan aikaan toisaalla, ei yhtään tylsää postausta. Uudenvuoden videopostaus oli helmi! <3

Converting Vegetarians. Olen ihan hupsuna näihin nuoriin – ja vanhempiinkin – ihmisiin, jotka polkaisevat ulos Suomesta ilman erityistä paluusuunnitelmaa, ja jaksavat blogata elämästään. Näiden lukeminen auttaa jaksamaan tässä maassa. Kiitos, Heidi, Patzy, Antti ja muut.

Ja tietenkin, Feissarimokat. Ei vaan voi olla lukematta, vaik aina välillä päättää, että nyt tätä skeidaa riitti, aivokuoreen koskee. Lukiessa tulee aina myös se wanha kiitollisuus siitä, etten ikinä mennyt Feisbuukiin. Kiitollisuus korvaa ja paikkaa tuskaa. (…tuikkaa paskaa)

Uusi vauras duunari

Normaali

BBC:n luokkatesti!

luokkatestin tulos

”New affluent worker”

Mää oon tämmönen wörkkeriduunari, kun en tunnustanut kuuntelevani mitään musiikkia, käyväni uupperassa, teatterissa tai gallerioissa. Mun kuuntelut ja käynnit on oikeasti niin vähäisiä, että ei niistä juurikaan riitä jutunjuurta. Kirjastossa ja elokuvissa käyntejä ei kysytty.

”… lots of people in this group”

– Are young (tsihi, young at heart)

– Come from a working class background (no ei osunut ihan sekään)

– Own their own home (no nyt vihdoin bingo)

– — –

Sitten lisätään vähän kulttuurin lajeja – niitä joita olen harrastanut esim. viimosen vuoden aikana… ja hups, heti nousi sijoitus!

usui testitulos

”Established middle class”

Okei, nyt osuu nää ”lots of people in this group” vähän paremmin hollilleen.

– Enjoy a diverse range of cultural activities (kunhan katotaan tarpeeksi pitkällä aikavälillä, jeejee)

– Went to university (jup, jopa pääsi poiskin ja pahvit mukana)

– Are comfortably off, secure and established (jonka soisin jatkuvan, musta turvallisuudentunne on ihana!)

Lisää asiaa testistä.

Vastaa vaikkei kysytä

Normaali

Mää kans haluuuuun täyttää tämän kyselylomakkeen!

Viisi asiaa joita tarvitsen päivittäin:
Eläinten seura.
Lukeminen.
Kirjoittaminen.
Vähintään 7 h unta.
Netti.

Viisi kirjaa, joita suosittelen muille:
Susan Cain: Hiljaiset – Introverttien manifesti
Martin Lindström: Buyology – ostamisen anatomia
Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa
Richard Dawkins: The God Delusion
Susan Blackmore: The Meme Machine

.. ja sit tietysti Millenium-sarja ja kaikki Richard Dawkinsit ja Umberto Ecoja pari ja…

Viisi materiaalista (joulu)lahjatoivetta:
Lahjakortteja elukkaislääkärille.
Lahjakortti personal raineriin.
Kasa taksiseteleitä.
Lahjakortteja Kotimiehelle tai muulle luotettavalle fixaajalle.
Uusi keittiö.

Näistä tietty kaikki elinikäisellä voimassaololla, tänks.

Viisi paikkaa, joihin haluan matkustaa (uudelleen ja uudelleen ja sitten yksi uusi kohde):
Tampere
Berliini
Lontoo
Pariisi
uusi: Amsterdam.

No siinä on kaupunkipainotteinen akka. Mut ku on! Ei mua huvita rantsussa makaaminen, ei junassa/laivassa istuminen enkä pysty vuoristovaelluksiin. Höh!

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat minua:
Laiska.
Herkkähipiäinen.
Iso.
Eläinrakas.
Luotettava.

Viisi lempiruokaani:
Makeaksi marinoitu punakaali
Hapankaalipiirakka/keitto/vuoka/whatevr
Punajuuri-aurajuustohässäkät
Pinaattipelmenit
Ohrauunipuuro

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisin jakaa kaikkien kanssa:
Opi.
Muista.
Ajattele.
Aloita.
Pidä.

(Monasti tuo on ihan hyvä järjestys ns. kaiken suhteen. Jos oppii jotain, siitä olisi hyvä pitää muistissa ainakin osa. Ajatella sitä, mitä sillä voisi tehdä. Aloittaa tekeminen ja pitää siitä, tai pitää kiinni siitä, tai pitää huolta siitä. Joo? Tämä oli tämmöinen kombo-elämänohje :-)

Negameemula

Normaali

Polga heitti negailumeemillä. (Mutta tietenkin Polgan pitää myös itse tehdä tämä!)

1. Milloin lapsena muistat pettyneesi ensimmäisen kerran ja mihin?

Olin paljon alle kouluikäinen, enkä viiti mennä yksityiskohtiin, mutta tapahtumaan liittyi rukoilu:”Äiti, älä lyö!” ja löi se silti. Myös ennen ja jälkeen. Tämä vitun sairas ämmä vakuutti mut siitä, että minusta ei tulla koskaan käyttämään sanaa ’äiti’, koska jos ’äiti’ on jotain tuollaista, siksi ei kannata tulla. Hanska pitää.

2. Mikä oli inhokkiruokasi tuolloin?

Hernekeitto.

3. Entäpä inhokkiruokasi nyt?

No siis, kuolleita eläimiä en syö, että ehkä siis ne kaikki. Muuta ei nyt oikein tule mieleen. Avokadosta en erityisesti tykkää.

4. Mikä sinusta piti tulla isona?

Vissiin joku kampaaja tai poliisi.

5. No tuliko ja jos ei, mikä oli syy?

Eipä tullut. Silloin kun poliisi-ikkuna oli auki, naisia otettiin koulutukseen tosi vähän ja mun näkö oli alkanut huonontua jo silloin. Kampaajahaaveet unohdin jo pienempänä.

6. Milloin viimeksi olit ilkeä ja inhottava? Kenelle?

Mietin tätä tosi pitkään ennen kuin aloin täyttää kyselyä, koska ei ihan hirveesti kuulu repertuaariin tää… Oikeasti se taisi olla viime viikolla, kun yksi huutonetistä ostanut kysyi multa yhtä asiaa, joka oli jo tavaran esittelytekstissä, ja sitten kohta se kysyi toista asiaa, joka myös oli ollut tekstissä. Silloin mä kysyin siltä, oliko se lukenut koko ilmoitusta. Tosi ilkeää ja inhottavaa, jes? ;-D

7. Milloin käytit viimeksi hyväksi jotain toista ihmistä ja missä tilanteessa?

Just äsken pummin kamuilta kyydin, kun vietiin kamoja Kissatalon kirpparille. Tarjosin kyllä kahvit sitten, ehkä tää ei ole ihan puhdasverinen hyväksikäyttö. Viime viikolla kaljapäissäni pummasin röökin kaverilta. (Äääää, miks mä täytän tätä kun nää on kaikki niin höytyväistä kamaa?!)

8. Oletko kieltäytynyt tekemästä jotain, vaikka toisaalta mieli tekisi?

Töissä en lähde yhteisretkille, jotka tehdään kauemmas kuin bussilla jonnekin Etelä-Suomeen. Tottakai mieli tekisi niin Tallinnaan kuin Tukholmaan ja mitä näitä on, mutta ei sen ison lauman kanssa, ei jumissa jossain laivalla tai baarissa, eikä pakkotahtista kävelyä muiden kanssa.

9. Ankea päivä – mitä teet?

Samaa kuin muutenkin: menen nettiin tai luen kirjaa, saatan siivotakin. Jos on tosi ankeaa, jossain vaiheessa alkaa varmaan nukuttaa…

10. Onko mielestäsi aihetta negailla asioita ja jos, millaisia?

En oikein ymmärrä kysymystä. Mutta noin laajasti ottaen, negaa on ihan tarpeeksi joka paikassa ilman erityistä viljelyä. Jos negalle voi tehdä jotain, sitä voi alkaa mäystää. Mutta jos sille ei voi mitään, kevyt tilapäinen vittuilu riittää. Kuten esimerkiksi joissain duuniasioissa. Joko niille voi jotain, tai sitten ei voi muuta kuin todeta, että päin persettähän tuo on, mutta ei me sille mitään yksin voida.

Kymmenen lempiasiaa

Normaali

lempiasiapyyntö kuvana

Taannoin Mindy toivoi siis mun paljastavan kymmenen lempiasiaa kuvina. Uh, wow? No, yritetään.

tekstinpätkä ovien sulkemisesta

Karsimisen opettelu. Tarjontaa on maailmassa valtavasti. En puhu vain tavaroista vaan kaikesta – aatteista, informaatiosta, ihmiskontakteista, ruuasta… Valinnanvaraa on liikaa, ja ihmisella on taipumus ”pitää kaikkia mahdollisia ovia auki”, silläkin uhalla että siinä häviää jotain eikä suinkaan voita. Ihmisen pitää saada yhden elämän aikana ura, perhe, matkoja, omistuasunto, omaa aikaa, omia harrastuksia, kavereita, lisää matkoja, rahaa, saavutuksia, rakastaja(tar), toinen perhe, lisää rahaa, lisää lapsia… Ja nämä ei siis ole niitä vinttipimeitä, vaan nää on normaaleja! :-0 Kaikkea vähemmän, mie sanon, niin elämä on silkoisempaa. Olen harjoittanut tätä perhesuhteiden osalta koko aikuisikäni; muiden suhteiden, ruuan, kosmetiikan ja tavaran osalta olen alkanut aktiivisesti karsimaan vasta viime vuosien aikana.

nainen eli puuma relaa puussa

Mielenrauha. Seuraa paljolti edellisestä. On osittain myös muiden toimien ja toimettomuuden ansiota. Yleensä tätä on riittävästi, ja jos ei ole, se kuuluu kauas :-D

vanha tietokone

Netti (ja Apple). Olen pörrännyt netissä 1990-luvun alkupuolelta lähtien, ja se on rikastuttanut elämääni valtavasti. Saan apua ja pystyn auttamaan toisia, tapaan kivoja uusia ihmisiä ja kissoja, opin koko ajan uusia asioita ja näen toisten tyyppien näkökulmia. Kissablogimaailma on tietty vielä erikseen :-) hieno paikka.

uusittu kylppäri

Oma, remontoitu ja ehjä koti. Tätä remppaa on nyt eletty jossain määrin vuodesta 2009 asti – ensin muutin pois meidän linjan remontin alta, ja 2012 keväällä alkoi sama remppa koko muussa talossa. Nyt aletaan olla loppumetreillä. Mulla on kotona kaikki ehjää ja nättiä ja hyvin. Ollaan onnellisia.

kissat tuoleilla

Täysin yllättäen – kissat! Tätä ei jaksa edes selittää. Ne on mun ja mä olen niiden ja meil on yhteinen koti ja me pidetään huolta toisistamme, jokainen kykyjensä mukaan. Ja ne on loputtoman söpöjä!

pöydällä kahvia ja kakkua

Kaverit. Rauhallinen ja intensiivinen istuskelu ja pärpättely hyvässä seurassa lataa akkuja. Tarjoilut ei pahenna tilannetta.

kirjoja hyllyssä

Kirjat. Nekin on mun kavereita, vaikea olisi olla ilman niitä. Luen joka ilta jotain. Viime aikoina on mennyt enemmän sanakirjoja ja tietokirjoja kuin proosaa. Käyn kirjastossa haitaksi asti. Viime joulun alla vein niille jo karkkiakin, kun ne niin hyvin sietää ja palvelee mua. Olen varauspalvelujen suurkuluttaja!

elokuvateatteri

Elokuvat. Huikea taiteen ja viihteen alue! Lyhyt historia, nopsa kehitys. Jo pelkästään leffateatteriin meneminen ja pääfilmin odottelu on elämys, ja jos leffa on hyvä, kokemuksesta tursuaa mielihyvää viikkoja jälkeenpäinkin. JES!

akka hierojalla

Fyysinen terveys. Siinä määrin kuin sitä kulloinkin on, hmph! Käyn hierojalla kerran kuussa, se on huippuhetkiä koska hän osaa purkaa kaikki jumit ja leijailen untuvana monta tuntia keikan jälkeen. Teen lihaskuntojuttuja ja joogaa kotona, toisinaan jossain ryhmässäkin. Ilman näitä olisin ihan pökkelö.

ecocert logo

Luonnonkosmetiikka. Tykkään meikata. Se on hienoin hetki aamussa. Mulla on kunnon valo ja kunnollisen kokoinen pöytä. On ihanaa taikoa piirteitä esiin valjusta lakananaamasta. Pidän myös meikkaamisen silti kohtuullisena koska – muistatte… – Elina Kiikko, Kirsti Paakkanen. Joskus meikki on niin hyvä, että mieli tekee julistaa kaikille vastaantulijoille ”katsokaa!”. Viimeksi näin taisi käydä 2011 toukokuussa, kun lähdin kamun synttäreille. Ihan vain työmeikin päälle korjailin vähän ja VAU! se oli siinä! Täydellinen!

Tunnustusten makuun

Normaali

Nyt päästiin tunnustusten makuun. Polga lähetti Kaunis blogi -hommelin (kuva alla), kiitos, ja tähän liittyen pitäisi kertoa 8 uutta asiaa itsestä. No, jos oon ollut blogistadissa vuodesta 2005 niin eipä noita uusia asioita ole enää laajaan jakeluun (se suppea jakelu toimitetaan erikseen). Myös Neo vinkkasi kommenteissa saman Kaunis blogi -asian suuntaan, kiitän häntäkin.

kaunis blogi tunnustuskuva