Category Archives: halavalla männöö

Hyvää uutispäivää

Normaali

Ei se mene pois, vaikka siitä ei kirjoittaisi. Musta tällaiset jutut on hirvittäviä. Tai se, että jätkät kaivaa/kaivattaa paikallisilla historiallisia aarteita ja myyvät ne, se on oikeastaan vasta toiseksi kamalinta. Kamalinta on ne jutut, joissa nää lukutaidottomat hormoonihiiret ihan vain tuhoaa kaikkea, millä on kulttuurinen tai/ja historiallinen arvo. Niitä tuhoja ei korjata. Kaupunkeja voi rakentaa uusia ja ihmisiä syntyy koko ajan uusia liikaakin, mutta miten vitussa korvaat jonkun 3000 vuotta vanhan patsaan ja sen sisältämät tiedot ja vinkit omasta ajastaan?! Nimrud, Hatra, Mosul. Ihan vain että pääsee tuhoamaan, TUHOAMAAN! Tulee niin vitun miehekäs olo, kun näyttää kivelle, kuka on kuka!

”Aro-Valjus on tehnyt vuosia tutkimusta Turkin ja Syyrian seuduilla. Hän kertoo seuraavansa Syyrian sotaa päivittäin, usein itku kurkussa.”

Mä en pysty edes seuraamaan, vituttaa tuo välinpitämättömyys historiasta ja silkka typeryys niin paljon.

Mainokset

Ite tein

Normaali

Ai hinputti, unohin taas, miksi ei pitäisi tehdä ruokaa itselleen. Ei, vaikka ois vähän tekemisen puute ja luomisen tarve. Koska voi sattua, että siitä ruuasta tulee niin hyvää, ettei voi lopettaa syömistä! Argh, tässä ollaan taas.

Ihan ilman reseptiä tein ja jokaikisen osasen mitta kokonaisuudessa osui tasan kohdalleen, niin kiinteiden kuin nesteiden. Tätä ihmettelen eniten, koska enhän mä siis laita ruokaa, kuten täälläkin monasti todettu… kokemussormee ei yksinkertaisesti ole.

Hinputin makarooniloota!

Hinputin makarooniloota!

Simpukkapastaa kattilaan, quornia ja vihanneksia pakkasesta kulhoon. Yks sipuli palasiksi ja pannulle, quornit ja vihannekset kohta tekemään hälle seuraa. Muna(soija)maitoon sekoitin Jamie Oliverin pastakastiketta, mustapippurii, chiliä ja suolaa. Kaikki sopi uuniastiaan ihan just. Jotain juustopalasia siihen päälle ja uuniin. Jumalaare että tuli hyvää. Mutta tietenkin liian paljon, sehän näissä itelle laitetuissa aina on. Toisaalta, viikonloppu tulossa ja mulla on jo hyvät safkat tiedossa.

Ehkä pienin pullo punkkua tuohon kylkeen. Ois. Ois se.

Vörk vit mii, silimät!

Normaali

Ajattelin sitten viettää täydellisen lauantain malliin, jota olen kaivannut jo pitkään: kaikki asia-asiat hoidetaan äkkiä aamulla ja loppupäivä luetaan jänskäkirjaa (-kirjoja). Eka osuus meni ihan hyvin. Olin jo klo 11 potslojo kirjan kanssa. Mutta ärh, tää ikä! En ollut ehtinyt vielä ensimmäistä kirjaa loppuun, kun silmissä alkoi jo hämärtää! Okulaarit ei tykkää liian pitkästä lähelle tuijottelusta (enää). Hyvää loppuikää vaan, toivottavasti löytyy jokin toinenkin harrastus…

No ei, mut paskat siitä, pidin tuossa kaffepaussin ja nyt silmät saapi luvan toimia taas, elikkäs over&out. Pitää saada selville, kuka on se oikea pahis!

Uv-aatto

Normaali

Tavallisesti ikinä ole käynyt missään uv-aattona, paitsi katsomassa raketteja, jos poikkeuksellisesti olen jaksanut (viimeksi ehkä 1900-luvulla). Tänään lähdin ihan kotoa, woohoo! Tonne –> http://www.apolloliveclub.fi/helsinki/tapahtumat/?id=23169. Ensinnäkin, ei paskempi paikka. Kaunista vanhaa arkkitehtuuria, monta baaria, perinteisen näköinen teatteritila. Kaikki asiakaspalvelijat on kovin nuoria nykyään :-0

apolloh

Mua ei niinkään kiinnostaneet muut kuin tuo mentalistiukko. Ja niinhän siinä kävi, että kun Zaani, tanssiryhmä ja PP oli esiintyneet ja tauko aukesi, oli pakko lähteä jo pois. Sillä jos tauon jälkeen olisin jäänyt katsomaan tanssia tai vielä pahempi, Zaania, Poskiparran upea ja hauska esitys olisi huovuttunut niiden alle. Ja sehän ei käy, koska ukko on ällistyttävä! En kertakaikkiaan tajua, miten se tekee ne jutut. Kiukku! Olen jo ostanut lipun sen toisellekin keikalle, helmikuussa. Tuplakiukku!

Nyt raketit paukkuu ulkona eikä kissat ole millänsäkään. Yritän kovasti, että tänään jaksaisin valvoa puolilleöin ja kerrankin lähtisin tuohon sadan metrin päähän kentälle, missä varmaan ammutaan vaikka mitä ja mis saattaisi nähdä jotain muitakin raketteja, kauempaa pökittyjä. Pakko jaksaa edes joskus jotain, oikeaan aikaan!

Näillä puhein hyvää ja terveellistä alkavaa vuotta kaikille! Pysytään kanavilla, as they say.

Puk puk Joulupuk!

Normaali

Erilainen aatto! Pukinmuori tuli jo iltapäivästä hirmuisten kantamusten kanssa, ja mie aloin pilkkoa juureksia. Muori hoitikin melkolailla loput. Paitsi olin laittanut hapankaalisoppaa jo edellisenä päivänä, se oli mun siivu. Muori pisteli juureksista ruukkua ja pataa ja jälkkäriksi vielä sherryssä kypsähtäneitä päärynöitä. Ei loppunut ruoka kesken.
aa ja pee ruokapöydässä

Joulupukki itse tuli lahjatöistä kahdeksan maissa. Otettiin aina himoittuja valokuvia puksun kaa, ja sitten syömään. Mainioita ei-jouluruokia riittää vielä pariksi päiväksi sekä meille että heille.

Nyt takas lojumaan.

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Rägää

Normaali

No, kaikesta ei voi syyttää pikkusikareita. Kyllä tää näyttää ihan oikealta flunssalta, räkää ja yskää heti tuloksena kun lomalla liikkuu enemmän ihmisten ilmoilla. Niin kauan kuin käy vain töissä ja kotona, on turvassa kuin lapasessa. (Ehkä.)

Päivä on mennyt siis harakoitten tiliin. En oo viitsinyt edes avata verhoja, koska joulukuussa ilman lunta tuolla ei ole mitään näkemistä. Olen vain nukkunut ja katsonut devareita. Kone pesi parit pyykit.

Huomenna pakko mennä töihin ainakin puoleksi päiväksi korjaamaan omia mokiaan.

Martin Markkinat

Normaali

Taas kerran :) Joillekin Martti aukeaa Viron matkailumarkkinoina, joillekin hyvien ruokien hankintapaikkana. Mulle Martin Markkinat on aina ollut se paikka, jossa on hysteerinen määrä kissakamaa. Neuleita, koruja, ompeluksia, vaikka mitä. Kissoja kissoja kissoja. Tällä kertaa kävi jopa näin:

kassiabi

Kassiabin tiskillä myös oikea kissa! Eivät myyneet. Kiva kissa oli. Ostettiin koruja siitä putiikista. Mulla ei ole enää reikiä korvissa, joten ostin nätin riipuksen:

riipus_

Lisäksi hiukan evästä: pakkaslokero täyteen pelmenejä, viisi pussia kympillä :-)

Kotona jännitys tiivistyi, kun aloin virittämään työkaverilta ostettua käytettyä teeveetä. Meni sentään yli tunti ennen kuin olin löytänyt kuvan ja kuvasuhteen. Mutta löysinpä! Sooou praud of maiself! Niin, en siis kato teeveetä edelleenkään, vaan leffoja. Mutta nythän noita varsin onkin, kamuilta lainaksi saatua matskua vino pino ja neljä kirjastostakin.