Kiitos vaan. Taivaalla on niin paksut pilvet, että auringonpimennnystä on ihan turha lähteä kyttäilemaan omaa ikkunaa pitemmälle. Just kun äsken vilkaisin, niin auringon eteen oli vielä majoittunut oikein makoisa pilvenriekale (kuva), ihan kuin piruuttaan.
Hartolassa parempi meininki (HS-tv):
Kokeilen nyt tätä hillittömän typerää beep-boop-beeb -postausta. POOP nimenomaan, muistinko jo sanoa?
Pari iloisempaa asiaa muuten surulliselle viikolle. Kävin viime perjantaina kaverin väitöksessä intuition soveltamisesta ja treenaamisesta käyttöön luovassa prosessissa. Hirmu kiehtovaa! Se on tutkinut asiaa monta vuotta, opettanut sitä, ja nyt väitös. Komeaa. Tupa oli suht täynnä. Se ei ole tavallista väitöksissä!
Toinen toivottavasti iloinen asia on tämä tulevan perjantain auringonpimennys. Työpäivä tai ei, todellakin menen Uunisaareen tms. avaraan maastoon katsomaan. Hesari sanoi jo, että 80% pimennys ei vaikuta eläimiin, mutta silti tahdon olla luonnossa kuuntelemassa, hiljeneekö linnut tms.
Ja nyt sitten avaan blogin toiseen ikkunaan, että pääsen lunttaamaan kategoriat sieltä, koska täällä paskassa lomakkeessahan niitä ei ole kuin muutama…
Kampaajalla luin ton Fingerporin Kamppailuni. Moneen otteesseen pärisytti niin hyvin, että tuli taas oma sisko mieleen, tai siis että pitäisi varmaan hänelle hommata tää opus. Koska uppoaisi kuin puukko lapseen. Keissin uskomaton osuus: samana päivänä köpöttelin hierojalle ja poikkesin antikvariaattiin, jossa en ollut ikinä käynyt, ja vualaa, siellähän se Kamppailuni oli vitosella! Ei mitään rajaa säkällä enää. Nyt kirja on jo postitettu, ja parasta toivotaan.
– – –
Äärikokemuksiin siis: olen taas käynyt ulkona, ihan ihmisten ilmoilla. Wuuhuu! Kävin katsomassa saman mentalistin keikan, jota kattelin jo uudenvuodenaattona. Nyt keikka oli tuplasti pitempi ja lähellä kotiani. Ihan mieletöntä! Vaikka se selittää osan niistä jutuista ihan selkeesti – miten se lukee ihmisiä, miten se on harjoittanut muistiaan jne. – niin silti jättää kyllä äimistyneeksi. Silti joutuu kysymään, miten se muka ton tekee. Tää on niitä ammatteja, joissa vain elinikäinen harjoitus pätevöittää. Ihailen. Suuresti.
Sieltä jatkoin yhteen baariin, jossa arvelin tapaavani twitteristä tutun elokuvahemmon, ja näin kävikin. Hän oli puolestaan kerran käynyt mun työpaikalla ja nähnyt nimeni ovessani! Vaan en ollut silloin paikalla. Höh. Eniveis, lyhyt tapaamus, mutta sen verran että nyt saattaa tuntea ihan naamatustenkin jos tavataan. Eihän noista twitterin naamakuvista mitään selvää saa.
Semmosta. Nyt jännittää, käviskö viel kolmannen kerran ulkona kevään aikana. Jei… Voi hyvinkin olla, kunhan taas valoistuu, niin mielikin herää. Ruumis on ollutkin jo kolmisen viikkoa varsin harmittomassa kunnossa, koska hyvä hieroja.
Pysäkki, Sörnäinen.
”Hyppikääs, köyhät, bussiin miten kykenette! Ei pal kiinnosta!”
On ehdottoman valitettavaa, että pystyn lataamaan kuvat tähän postaukseen vasta huomenna. Mutta te, jotka olette käyneet Ympyrätalon uudessa apteekissa, tiedätte mistä puhutaan…
PÖYRISTYTTÄVÄ SISUSTUS! Ja oikein ammattilaisten tekemä. Meinasin pökrätä heti sisään astuttuani. Mistään ei saa mitään selvää! Kyllä mäkin haen roskalavalta kamaa, mutta että kokonainen apteekki koottu kaikesta mitä käsiin sattuu. Julkinen tila pelkkää sekasotkua. Linnanmäki on selkee kuin pururata tähän härvelikoosteeseen verrattuna. Logiikka puuttuu täysin. Varmaan yritetty semmoista ”värikästä” ja ”kivaa”. Niinq aikuisten päiväkoti, kaikilla on mukavaa kun on silleen jännät mestat ja kivoi värei. Ai herrajjjesta.
– – – –
Ja sitten niitä kuvia. Leveys on 1000px joten klikkaamalla suurenee siihen saakka.
Voin nyt kertoa, mikä on se turhin porukka. Se on nää, jotka vinkaisee organisaatiomuutoksen jokatoinen vuosi. Sekoitetaan kaikki että näin ja nuin, ja kymmenen vuoden päästä ollaan taas samassa pisteessä mistä lähdettiin, ”koska tää toimii”. Siinä välissä sitten potkitaan porukoita pellolle, mutta näkyykö koskaan, että se organisaatiomyllääjä havaitsisi olevansa itse se saatanan turha nappula, jonka pitäisi lähteä pitkälle kalareissulle? Eipä ole vielä sellaista itsetuntemusta nähty! Muut sentään tekee ihan oikeita töitä, siinä kohtaa kuin mylläri vain jumalauta myllää.
Eihän meilläkään ole tietysti julistettu, ketkä kaikki joutuivat lähtemään yt-myllyn aikaan. Mutta tänään kuulin todella hälyttävän uutisen pois potkimisesta. Kundi, jonkalaisia jos olis maailmassa enemmän, olisin saatana vaikka naimisiin mennyt ja lapsia laittanut (no en, lapset on sentään liioittelua). On nimittäin niin säpäkkä tekijä, että moista ei ole nähty koko talossa. Osaava päällikkö, kiva, tarttuu asioihin kaikilla kielillä ja toimittaa hommat valmiiksi. PISTETÄÄN POIS. Vähän sama kuin jos maitokahvista ottais sen kahvin pois ja sanoisi, että on tää silti maitokahvii, uskokaa nyt. On se.
Soitin sille illalla ja tarkistin. No, ei ole ihan loppuun taputeltu. Nimi ei mennytkään poistolistalle yt:ssä, vaan ihan vaan livahti poistettavien kaverien joukkoon, oho hups. Ja ylemmällä taholta meni läpi poistettavien joukossa, koska oho hups, mistäs me näitä tunnetaan tai tiedetään. Arvovaltaongelma suunnassa x! Tämän kaverin on lähdettävä, koska se aukoo suutaan! Munanmittaustalkoot tässä ja nyt!
Onneksi on jo joukko ihmisiä, myös mun lähihuoneista, jotka on kirjelmöimässä asiaa oikeille raiteilleen. Hyvin voi olla ettei potkuja peruta, mutta se jää selkeästi talon tappioksi. Ei kundin. Se tuntee ”kaikki” alansa ihmiset ympäri Suomen ja niiden kaverit, vaille töitä se ei jää. Mutta vituttaa tuo koko kuvio. Vituttaa yt:t ja organisaatiomyllerrykset, mutta ennen kaikkea vituttaa että joku arvovaltapaska laitetaan siihen vielä soppaa sekoittamaan. INHOAN kaikkia valtajuttuja muutenkin, en katso edes valtamouholeffoja – ja sitten kuulee live-elämässä tällaisesta. Voi helevetti.
Mut se tykkäsi siitä, että soitin. Hyvä. En tykkää yhtään puhelimessa puhumisesta, mutta tässä kohtaa oli vähän pakko, ja hyvä ettei mennyt hukkaan.
Dallapé-puiston keikka oli kannattava! Haisen ihan ruudille :-D
Puistoon alkoi tulla porukoita kahtakymmentä vaille puoliyö, ja niitä tuli ja tuli. Osalla oli mukana oikein vakavat ilpparivälineistöt, joten sain ns. koko rahalla. Riks-räks-viuuu! Parhaan shown aikaan vedin penkille pitkäkseni, jotta näen mahdollisimman moneen suuntaan. Oiiiii se oli niin hienoo! Joillain oli mukana myös niitä lyhtyjä, jotka lähetetään taivaalle tuli sisällään. Ihmeellistä, kaunista ja fantsuu!
Nyt kun en ollut kotona, en nähnyt miten Ilona reagoi ensimmäisen vuodenvaihteeseensa, mutta ei mun kissat ole yleensä välittäneet moisesta mitään. Tuskinpa Ilonakaan. Tuossahan tuo häärää ihan tavalliseen tapaan.
Tavallisesti ikinä ole käynyt missään uv-aattona, paitsi katsomassa raketteja, jos poikkeuksellisesti olen jaksanut (viimeksi ehkä 1900-luvulla). Tänään lähdin ihan kotoa, woohoo! Tonne –> http://www.apolloliveclub.fi/helsinki/tapahtumat/?id=23169. Ensinnäkin, ei paskempi paikka. Kaunista vanhaa arkkitehtuuria, monta baaria, perinteisen näköinen teatteritila. Kaikki asiakaspalvelijat on kovin nuoria nykyään :-0
Mua ei niinkään kiinnostaneet muut kuin tuo mentalistiukko. Ja niinhän siinä kävi, että kun Zaani, tanssiryhmä ja PP oli esiintyneet ja tauko aukesi, oli pakko lähteä jo pois. Sillä jos tauon jälkeen olisin jäänyt katsomaan tanssia tai vielä pahempi, Zaania, Poskiparran upea ja hauska esitys olisi huovuttunut niiden alle. Ja sehän ei käy, koska ukko on ällistyttävä! En kertakaikkiaan tajua, miten se tekee ne jutut. Kiukku! Olen jo ostanut lipun sen toisellekin keikalle, helmikuussa. Tuplakiukku!
Nyt raketit paukkuu ulkona eikä kissat ole millänsäkään. Yritän kovasti, että tänään jaksaisin valvoa puolilleöin ja kerrankin lähtisin tuohon sadan metrin päähän kentälle, missä varmaan ammutaan vaikka mitä ja mis saattaisi nähdä jotain muitakin raketteja, kauempaa pökittyjä. Pakko jaksaa edes joskus jotain, oikeaan aikaan!
Näillä puhein hyvää ja terveellistä alkavaa vuotta kaikille! Pysytään kanavilla, as they say.
”Tässä on kyllä jono!”
Hakaniemen halli tänään klo 10. Kauppias sanoi, että kun ovet aukesi, toisesta päästä vyöryi sisään 250 ihmistä ja toisesta päästä toiset 250. Gawd! Onneksi mulla oli asiaa vain leipätiskille, siellä ei ollut jonoa.
Katos pois talveksi
Naapurien piha, vielä kerran. Ne ottivatkin jännän katoksensa pois talveksi, ja sen pitkän pöytähommelin. Voi huoh, on se vaan niin sievä pikku alue. Ei kulu silmässä nopsaan.
Laua ääres 