Category Archives: hyvä show!

Viikolla

Normaali

Kokeilen nyt tätä hillittömän typerää beep-boop-beeb -postausta. POOP nimenomaan, muistinko jo sanoa?

Pari iloisempaa asiaa muuten surulliselle viikolle. Kävin viime perjantaina kaverin väitöksessä intuition soveltamisesta ja treenaamisesta käyttöön luovassa prosessissa. Hirmu kiehtovaa! Se on tutkinut asiaa monta vuotta, opettanut sitä, ja nyt väitös. Komeaa. Tupa oli suht täynnä. Se ei ole tavallista väitöksissä!

Toinen toivottavasti iloinen asia on tämä tulevan perjantain auringonpimennys. Työpäivä tai ei, todellakin menen Uunisaareen tms. avaraan maastoon katsomaan. Hesari sanoi jo, että 80% pimennys ei vaikuta eläimiin, mutta silti tahdon olla luonnossa kuuntelemassa, hiljeneekö linnut tms.

Ja nyt sitten avaan blogin toiseen ikkunaan, että pääsen lunttaamaan kategoriat sieltä, koska täällä paskassa lomakkeessahan niitä ei ole kuin muutama…

Mainokset

Taas ulkona – mitämitä?!

Normaali

Kampaajalla luin ton Fingerporin Kamppailuni. Moneen otteesseen pärisytti niin hyvin, että tuli taas oma sisko mieleen, tai siis että pitäisi varmaan hänelle hommata tää opus. Koska uppoaisi kuin puukko lapseen. Keissin uskomaton osuus: samana päivänä köpöttelin hierojalle ja poikkesin antikvariaattiin, jossa en ollut ikinä käynyt, ja vualaa, siellähän se Kamppailuni oli vitosella! Ei mitään rajaa säkällä enää. Nyt kirja on jo postitettu, ja parasta toivotaan.

– – –

Äärikokemuksiin siis: olen taas käynyt ulkona, ihan ihmisten ilmoilla. Wuuhuu! Kävin katsomassa saman mentalistin keikan, jota kattelin jo uudenvuodenaattona. Nyt keikka oli tuplasti pitempi ja lähellä kotiani. Ihan mieletöntä! Vaikka se selittää osan niistä jutuista ihan selkeesti – miten se lukee ihmisiä, miten se on harjoittanut muistiaan jne. – niin silti jättää kyllä äimistyneeksi. Silti joutuu kysymään, miten se muka ton tekee. Tää on niitä ammatteja, joissa vain elinikäinen harjoitus pätevöittää. Ihailen. Suuresti.

Sieltä jatkoin yhteen baariin, jossa arvelin tapaavani twitteristä tutun elokuvahemmon, ja näin kävikin. Hän oli puolestaan kerran käynyt mun työpaikalla ja nähnyt nimeni ovessani! Vaan en ollut silloin paikalla. Höh. Eniveis, lyhyt tapaamus, mutta sen verran että nyt saattaa tuntea ihan naamatustenkin jos tavataan. Eihän noista twitterin naamakuvista mitään selvää saa.

Semmosta. Nyt jännittää, käviskö viel kolmannen kerran ulkona kevään aikana. Jei… Voi hyvinkin olla, kunhan taas valoistuu, niin mielikin herää. Ruumis on ollutkin jo kolmisen viikkoa varsin harmittomassa kunnossa, koska hyvä hieroja.

Uv-aatto

Normaali

Tavallisesti ikinä ole käynyt missään uv-aattona, paitsi katsomassa raketteja, jos poikkeuksellisesti olen jaksanut (viimeksi ehkä 1900-luvulla). Tänään lähdin ihan kotoa, woohoo! Tonne –> http://www.apolloliveclub.fi/helsinki/tapahtumat/?id=23169. Ensinnäkin, ei paskempi paikka. Kaunista vanhaa arkkitehtuuria, monta baaria, perinteisen näköinen teatteritila. Kaikki asiakaspalvelijat on kovin nuoria nykyään :-0

apolloh

Mua ei niinkään kiinnostaneet muut kuin tuo mentalistiukko. Ja niinhän siinä kävi, että kun Zaani, tanssiryhmä ja PP oli esiintyneet ja tauko aukesi, oli pakko lähteä jo pois. Sillä jos tauon jälkeen olisin jäänyt katsomaan tanssia tai vielä pahempi, Zaania, Poskiparran upea ja hauska esitys olisi huovuttunut niiden alle. Ja sehän ei käy, koska ukko on ällistyttävä! En kertakaikkiaan tajua, miten se tekee ne jutut. Kiukku! Olen jo ostanut lipun sen toisellekin keikalle, helmikuussa. Tuplakiukku!

Nyt raketit paukkuu ulkona eikä kissat ole millänsäkään. Yritän kovasti, että tänään jaksaisin valvoa puolilleöin ja kerrankin lähtisin tuohon sadan metrin päähän kentälle, missä varmaan ammutaan vaikka mitä ja mis saattaisi nähdä jotain muitakin raketteja, kauempaa pökittyjä. Pakko jaksaa edes joskus jotain, oikeaan aikaan!

Näillä puhein hyvää ja terveellistä alkavaa vuotta kaikille! Pysytään kanavilla, as they say.