Mullahan on siis kaksi biologista siskoa, kumpikin parikymmentä vuotta vanhempia eli ihan hirveesti ei oo ollut yhteisiä juttuja. Vanhin on FS (Fiksu Sisko) ja nuorempi ÄK (Ääliö Kusipää). FS:a ihailin jo pentuna, ja paljon siitä mitä olen nyt, on perua siitä innostuksesta että halusin samoja taitoja ja tietoja ja kiinnostuksia kuin FS:lla ja lisäksi tykkäsin hänen huumorintajustaan ja vaatteistaan. ÄK taas… kaunis ja tyylikäs, mutta en kuullut edes pentuna häneltä yhtään ystävällistä sanaa. Mutsin hautajaisissa akka räjähti naamalle enkä ole sittemmin pitänyt minkäänlaista yhteyttä. Kerran osuttiin vahingossa teatteriin yhtäaikaa; lähdin väliajalla. Hänen tyttärensä kanssa vaihdellaan joskus tekstareita, mutta muuten zero&nada siihen suuntaan.
FS:n kanssa ollaan joskus soiteltu, useammin tekstailtu. En ole nähnyt häntäkään livenä pariinkymmeneen vuoteen. Mutta tänään vietin kokonaisen päivän hänen kanssaan, ja olen tosi, TOSI onnellinen siitä!
Tää menee näin. Meidän yhteinen tuttu lähti ajamaan Hellsingistä mun siskon luo ja kysyi, haluaisinko lähteä mukaan. Pyysin häntä ensin tarkistamaan, sopiiko siskolle. Kovasti sopi, kumpikin oltiin tervetulleita. Otettiin lomapäivät. Tänään ajo sitten toteutui. Ensin parisataa kilometriä sateessa ja sitten lisää vähemmän sateessa.
FS on… mahtava. Hänessä on jotain samaa kuin Tinkimättömissä tyylitaitureissa, jonka onnistuin kattomaan just eilen. Ei niinkään että se kulkisi sulkapäähine päässä ja jumppaisi koko ajan, vaan ylipäänsä semmoisessa rohkeudessa olla vanha ja silti ihan helvetin elossa. On onnistunut leskeytymään kahdesti, ja näin ihania pussailukuvia hänestä ja tästä toisesta miehestä, joka oli varsin komea ilmestys juu. Oli löytänyt tään toisen seitsemänkymppisenä ja menettänyt kolme vuotta myöhemmin, mutta toisaalta asuu edelleen miehen asunnossa ja sai hänen myötään uusia mukavia sukulaisia.
Mentiin paikalliseen, konkkaan ajautuneeseen isoon hotelli-ravintolakompleksiin syömään. Paikkoja ravintolassa oli jotain ainakin 150, oltiin ainoat asiakkaat. Istuttiin maisemaikkunan ääressä huolellisesti ja pitkään, syötiin ja juteltiin siskon asioita ja suvun asioita ja meidän asioita. Oli herkullista kuulla juoruja ÄK:stä, hähä! Siitä on tullut leskeydyttyään joku village cougar ja on julkaissut omakustanteena banaalin lemmenrunokirjan, josta näytteitäkin kuultiin. (Mulla tietysti iPad mukana ja träkkäsin verkosta näitä juttuja koko ajan…) FS oli kritisoinut s.o. hirnunut jotain runojen kielikuvaa vuosia sitten, ÄK oli kääntynyt kannoillaan eikä ole sittemmin näkynyt. Tää on vähän tämmöstä meillä, juu.
FS käyttää aika paljon aikaansa auttamalla muita. Se on ollut aina voimalaitos-tyyppinen ihminen eikä se siitä oo miksikään muuttunut, vaikka liikkuminen onkin hankalampaa kuin nuorempana. Ajaa autoa edelleen seiskavitosena ja on muutenkin ihan terävä. Meistä on nyt jopa pari hyvää yhteiskuvaa, mistä oon tosi iloinen. Fanikuvii mun idolin kaa ;-)
Ihan hömelö olo, mutta hauskalla tavalla. Sain jo Tyylitaitureistakin jotain virtaa tähän omaan olemiseeni – kattokaa linkistä tuo pätkä! – mutta vielä enemmän sitä toi tämä tapaaminen. Outoa ja kiehtovaa jo pelkästään nähdä ihminen, jossa on samoja geenejä. Jazzzzz!
Miten jatkossa? No, en tiiä. Suvun tyylit tuntien ehkä on ihan hyväkin jos tekstaillaan vaan ja pidetään tapaamiset aika vähissä. Mutta sanoin kyllä FS:lle että jos haluu tulla käymään, niin saa mun petin ja hyvässä lykyssä vielä kissaseuralaisetkin. Hän kysyi, millainen asunto mulla on. Joten ehkä sitä joskus huvittaisikin tulla? Ei voi vielä tietää.
Tulin myöhään illalla junalla takas kotiin. Naapuri oli käynyt antamassa herra kissalle ruokaa iltapäivällä. Kaikki hyvin.
(PS. vein tuliaisiksi Princesses Behaving Badly)
Jutut kerrotaan kädet käyden!
Lievä autius
Laua ääres 