Category Archives: joulumarkkinat

Miuskis mauskis

Normaali

Sunnuntain retki. Ensin surautettiin Hvitträskin joulumarkkinoille; koska Hvitträsk on ihana paikka, ja koska Saila oli siellä myymässä. Mä nyt näistä joulumarkkinoista silleen enää, mutta onhan Hvitträsk ihan eri juttu. Sinne menis jo pelkästään sen takia, että saa katsella niitä taloja vaikka ulkoapäinkin. Markkinat oli alakerrassa sisällä, sekä pihalla, ja vielä ravintolassakin toisella puolen pihaa. Annoin palaa kun oli lähdetty.

Pihan kojuja

Pihan kojuja

Siistihkö lamppu ravintolan eteisessä :-D

Siistihkö lamppu ravintolan eteisessä :-D

Saaripalstan Saila myy

Saaripalstan Saila myy

Ostoksista haluun tuoda ihan kuvalla tämän: uusi ikkunatähti, jotain lasiaskartelua. Tykkään tosi paljon :)

Varmaan kuulin selostuksen tähdestä, mutta on jo valunut pois muistista

Varmaan kuulin selostuksen tähdestä, mutta on jo valunut pois muistista

Ja sitten, sunnuntain part 2: kaksiviikkoisia kissanpoikia katsomaan Espooseen! Täällä (kissojen kotona) ja täällä (kuvaajan kissblogissa) on parempia kuvia mussukoista, en julkaise täällä sataa huonoa kuvaa vaikka sen verran niitä varmaan kännykälläni räpsin. Tolla NaukuMammalla oli sentään oikea kamera ja kunnon salama ja vehjekset mukana.

Vierailulla oli kaksi tarkoitusta: totuttaa pentuja ihmisiin ja käsittelyyn, sekä ottaa viikkokuvat. Ei ollut kauhean vastenmielistä baabattaa pörrönaamoille, ottaa niitä syliin ja katsella ihania pikku varpaita ja pikku nassuja :-))) Rauha-äiskä oli hyvin huolehtivainen ja pyrki hakemaan pentuja koppaan takaisin, tosi söpöä. ”Mitä nää isot rähmäkäpälät mun pennuilla muka tekee…”

Mutta tiiättekö, kun koskettaa kaksiviikkoista kissanpentua, se on niin pehmeä että sitä ei melkein tunne! Iiih! Tätäkin kokemusta vaille olisin jäänyt, ellen olisi mukana blogimaailmassa.

Ruska-mummu pesee pentuja ja Rauha vahtii vieressä

Ruska-mummu pesee pentuja ja Rauha vahtii vieressä

Salama teki pennusta aaveen! :-D

Salama teki pennusta aaveen! :-D

Myöhemmin illalla kotona ehdin vielä kattoo True Detectiven loppuun. Kyl on HYVÄ sarja! Mutta sehän onkin HBO:ta, ei ne vissiin kauheen paskoo ole tehneet ikinä. True Detectiveä kantaa tietenkin pääosaukot McGonaughey ja Harrelson, ja tiuhaan viljelty salaperäinen, kähisevänkuiskaava tapa kommunikoida. Sekä tietenkin kimurantti juoni, jossa pörisee niin lasten hyväksikäyttö kuin okkultismi ja silkka päänpipiys.

– – – –

Aikuisuus lähenee. Mun viimeistä maitohammasta on suojeltu paikoilla edestä ja takaa, ja ne paikat lähtee aina pois ja se on taas sitten satasen pieti per. Eilen lähti viimonen paikka, ja olinkin ajatellut, että kun se lähtee, saa koko hammas lähtee. Varsin ajan niin että ensi viikolla ois poisto. Ei implanttia, jääköön kolo. Jos ketä häiritsee, niin saa maksaa mulle sen implantin.

Pitää vielä miettiä, millainen initiaatioriitti tähän aikuistumishyppyyn pitäisi liittää. Bileet kavereille kotona, vai karkkitarjoilu kaikille töissä? ”Hyvästelkää mun viimeinen maitohammas! Nyt musta tulee aikuinen, vakava ja urasuuntautunut täti, ja kukkahattuunkin ostetaan uudet sulat ja kukat!”

– – – –

Jep, näin. Mitäs muuta mun piti sanoa. Tää ’71 tuli katsottua nyt päivällä. Varsin machoksi ja jännäksi meni sekin kohdakkoin, mutta plääh, kun loppupuolella ei enää tiennyt, kuka on kekä. Kun Belfastissa v 1971 oli siis sotilaiden ja siviilien lisäksi ns. omat ja vieraat ja vastarintajoukot ja vastarintajoukkojen vastarintajoukot, soluttautujat ja petturit, niin pikkasen joutui ihan ajattelemaan, mitä lopussa oikein tapahtui. Mutta yleisfiilis siis tosi jees, niin on dramaattista ja jännittävää kuin pitikin, ja hyvät syvät musat auttaa asiaa kohtuupaljon. Ja irkuissa on aika nättejäkin tyyppei. Se silmien, ihon ja tukan yhdistelmä, nam. Ei huano.

Martin Markkinat

Normaali

Taas kerran :) Joillekin Martti aukeaa Viron matkailumarkkinoina, joillekin hyvien ruokien hankintapaikkana. Mulle Martin Markkinat on aina ollut se paikka, jossa on hysteerinen määrä kissakamaa. Neuleita, koruja, ompeluksia, vaikka mitä. Kissoja kissoja kissoja. Tällä kertaa kävi jopa näin:

kassiabi

Kassiabin tiskillä myös oikea kissa! Eivät myyneet. Kiva kissa oli. Ostettiin koruja siitä putiikista. Mulla ei ole enää reikiä korvissa, joten ostin nätin riipuksen:

riipus_

Lisäksi hiukan evästä: pakkaslokero täyteen pelmenejä, viisi pussia kympillä :-)

Kotona jännitys tiivistyi, kun aloin virittämään työkaverilta ostettua käytettyä teeveetä. Meni sentään yli tunti ennen kuin olin löytänyt kuvan ja kuvasuhteen. Mutta löysinpä! Sooou praud of maiself! Niin, en siis kato teeveetä edelleenkään, vaan leffoja. Mutta nythän noita varsin onkin, kamuilta lainaksi saatua matskua vino pino ja neljä kirjastostakin.

Martilta

Normaali

rannarahva

kuili

Päivä käynnistyi tosi hitaasti. Vempulointia ja tumpulointia kotona loputtomiin ennen kuin pääsin lähtemään päivän ainoaan häppeninkiin, Martin Markkinoille. Muutamaa juttua hain, muutaman enemmän löysin.

Kissasukat! Toiset on pimakammat, mutta täti vannoi että ne menee. No meneehän ne. Just ja just.

miu mau miu mau

miu mau miu mau

(EDIT illalla: Mitä?! Nuo harmaapohjaisethan on kissa paskalla -sukat! No on on. Kissa on istuvassa asennossa ja pitää häntää tuolleen. Milloin muka? No just silloin. Vessassa. Heheh :-D)

Hyvät lukuhanskat! Näissä jää paljaaksi vain just tarpeellinen, kun petissä illalla lukee. Ai miks hanskat petissä? Muuttakaa meille ni tiedätte.

lukuha

Ikskjyys mii! Nää hanskat on nyt MUN! Nuuh nuuh...

Ikskjyys mii! Nää hanskat on nyt MUN! Nuuh nuuh…

Kaikenlaista muutakin, suuhun menevää herkkua ja muuta. Mutta keräsin saaliini ja poistuin fyysisen epäpätevyyteni yllyttämänä. Muuten sanoisin, että mun jalat on ihan persiistä, mutta ei siin oo mitään uutta, persiistähän ne lähtee kaikilla muillakin kaksijalkaisilla.

Metsästäjä-keräilijä liikkeellä

Normaali

Japani-päivä Annantalolla. Olen käynyt muutaman kerran. Nyt oli lolitat jo aika vähissä, muotituulosen kovin kärki lie taittunut. Tai sitten neitejä ei vaan huvittanut lähteä tuonne myrskyyn.

Olen pörrännyt tuolla enimmäkseen esteettisiä mahdollisuuksia haistelemassa, mutta nyt varasin oikein rahaakin, jotta saan ostaa jotain jos huvittaa. Siellä oli yksi kpl samoja Clifton Karhu -kankaita joka mulla on seinällä, tai siis eri, mutta Karhu. Huivin kokoinen, 30 e. En ostanut. Olisin halunnut katsella enemmän niitä, mutta heillä ei tainnut olla mukana.

Teetiski vei järjen, hitsi kun ne tuoksut on niin petollisia. Ostin kolme pientä pussukkaa herkkuteetä, ja kotona viskasin kahden vanhimman pussinpohjat menemään. Mitä niitä säästelemään, vuosia vanhoja. Ostin myös pari järkyttävän nättiä mukia. En tiedä, saako niistä juoda teetä (eli onko lasitus kuuman kestävää, myrkytöntä jne. muita suomalaishuolia) mutta join kumminkin. Edelleen elossa.

Päivä oli silleen pettymys, että siellä oli ihan ne samat jutut kuin aina ennenkin, samassa järjestyksessä, ja sama ruuhka. Mutta eihän mitään muuta voi odottaakaan, eihän tää mikään sirkus ole. Monet muut tapahtumat kärsii mielessäni samasta jämähtäneisyydestä. Niinpä en ole enää ollutkaan ihan hirveän innoissaan lähtemään joka paikkaan, niin kuin vielä muutamia vuosia sitten. Tai ehkä menen, mutta en ihmeellisin odotuksin. Esim. Martin markkinat on ensi viikonloppuna – menen, mutta en hengästy etukäteen.

Martin markkinat

Normaali

Käväisin Martin markkinoilla Kaapelilla. Sinne on ihan hienoo mennä nyt, kun ite ei tarvitse mitään. Ohne intresse. Menin vaan hakemaan kamulle synttärilahjaa, koska tiedän tarjonnan jo monen vuoden takaa. Sieltä löytyy vähintäänkin ne käsintehdyt tai käsintehdyn näköiset sukat, jotka olisi tarkoitus pyydystää. No löytyi (varsin monet tarjokkaat!), ja myös lapaset otin sitten siihen samaan pakettiin. Jos ei haluu käyttää, antakoon eteenpäin – joulu on tulossa.

Suuri päällikkö Utelias Nenä paikalla. Ostokset kelpuutettiin. Ugh.

Mutta aaargh, olin niin jo selviämässä ulos sieltä ilman omia ostoksia, kun satuin maistamaan jotain niiden ruokia! Ei olleet kamalia. Höh, no pakkohan niitä oli ostaa sitten pikkasen mukaankin. Varsinkin kun muistaa tuon mun viime viikonlopun traagisen ruokapolitiikan, niin nyt en ainakaan rupee samanlaista. Eli hyvät eestiläiset eväät mukaan sieltä. Parempi mieli.

Erikseen toivottua ITE-elementtiä edustaa lahjan pakkaus…

Vain pari pientä helystä…

Normaali

Oi mikä helpotus! TAIKin joulumyyjäisissä vain yksi tiski houkutti niin että oli pakko ostaa itelle ja kaverille! Liikaa rahaa meni, ottaen huomioon että mitään ylimääräistä ei oo, mutta perkele, jos mä hankin yhdelle ihmiselle joulu- tai synttärilahjan niin ei oo kuolemaksi. Varsinkin kun jätän joulukakut ostamatta tänä vuonna (KYLLÄ JÄTÄN!!) niin summahan kuittautuu sillä. Krhm, selityksiä.

Fonzarelli. Oma.

Ei joulumarkkinoita

Normaali

Haut sanalla ’joulumarkkinat’ on taas alkaneet lisääntyä, mut täällä meillä siihen on vastauksena vain pettymys, sillä viimeisimmät joulumyyjäis-jutut on parin vuoden takaa. Tsori! Tosin Vanhassa Satamassa on jokin käsityöläisjuttu joskus, siellä lie kolmisen tuttuakin myymässä, että sinne siis. Ja ehkä käyn myös Martin markkinoilla. Mutta oikeasti, tilanne on vaan tyynesti sellainen, että kun ei ihminen tarvitse mitään, miksi juosta? Tai tarvitsen mä ison vaatekaapin, mutta sitä ei vissin joulumyyjäisistä saa.

Pari lomapäivää alkamassa eli nyt peräkkäin jo toinen pitkä viikonloppu. Mä niin kannatan. Voisi mennä vilkaisemaan, olisiko Kierrätyskeskuksessa millaista vaatekaappia tarjolla. Ikean luettelo on jo selattu. Sellaisinaan ne vehkeet ei riitä, mutta jos ne on livenä enemmän moduleita kuin kuvina, niin sitten voisi saada sieltäkin. Kun Ikean tavanomainen vaatekaappi on noin 150 cm leveä, tarviisin noin puolitoista – yksi ei riitä, kaksi ei mahdu.

Sitten toinen juttu, jota ei saa joulumyyjäisistä: yks kaveriporukka tarvitsisi asianajajan. Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta, on osannut ennenkin hoitaa huijausjuttuja ja mieluusti saisi tietää jotain vakuutusyhtiöistäkin. Onko kellään antaa vinkkiä tällaisesta ammattilaisesta? Mullakin olisi yksi juristi ihan suvussa (tai voi niitä olla enemmänkin, mutta kun mulle ei suku ole varsinaisesti tuttua maastoa) mutta kun se on kaukana Itä-Suomessa, niin ei auta yhtään nyt se.

Nyt vetäydyn takaisin Hale & Pacen ensimmäisen kauden pariin.

Yrittäisi ommella

Normaali

Kummallista, että Ikea myy 72 x 72 cm kokoisia tyynyjä, mutta ei tyynynpäällisiä :-/ No, jouluaskartelukangas ostettu eli tyynyliinat jälleen kerran tulossa. Löytäisinpä vielä ompeluun tarvittavan intopiin – se parka on kaiketi taas kerran litistynyt talven alle, vaikka nyt ei ole edes normaalia Helsinki-pimeää. Lumi saa vakaan kannatukseni, ja viime kesän jälkeen pakkanen myös. We want more!

Tänä vuonna joulumarkkinat on saaneet himpan verran enemmän huomiotani kuin viime vuonna (0). Kävin sekä Espalla että Wanhalla pari kertaa, sekä Martin markkinoilla joulukuun alussa. Korjaamo, We got beef ja sata muuta jäi käymättä, pääosin siksi että mieluummin kuitenkin menen elokuviin jos lähden kotoa.