Category Archives: keittiössä

Ite tein

Normaali

Ai hinputti, unohin taas, miksi ei pitäisi tehdä ruokaa itselleen. Ei, vaikka ois vähän tekemisen puute ja luomisen tarve. Koska voi sattua, että siitä ruuasta tulee niin hyvää, ettei voi lopettaa syömistä! Argh, tässä ollaan taas.

Ihan ilman reseptiä tein ja jokaikisen osasen mitta kokonaisuudessa osui tasan kohdalleen, niin kiinteiden kuin nesteiden. Tätä ihmettelen eniten, koska enhän mä siis laita ruokaa, kuten täälläkin monasti todettu… kokemussormee ei yksinkertaisesti ole.

Hinputin makarooniloota!

Hinputin makarooniloota!

Simpukkapastaa kattilaan, quornia ja vihanneksia pakkasesta kulhoon. Yks sipuli palasiksi ja pannulle, quornit ja vihannekset kohta tekemään hälle seuraa. Muna(soija)maitoon sekoitin Jamie Oliverin pastakastiketta, mustapippurii, chiliä ja suolaa. Kaikki sopi uuniastiaan ihan just. Jotain juustopalasia siihen päälle ja uuniin. Jumalaare että tuli hyvää. Mutta tietenkin liian paljon, sehän näissä itelle laitetuissa aina on. Toisaalta, viikonloppu tulossa ja mulla on jo hyvät safkat tiedossa.

Ehkä pienin pullo punkkua tuohon kylkeen. Ois. Ois se.

Viimeiset vapaahetket, hej hej

Normaali
kissa katsoo ikkunasta lumisadetta

Lunta…

No voi perhe, ois pitänyt tajuta paistaa nuo viimoset piparit nyt samalla kun uuni posotteli kolmatta tuntia hapankaalisoppa sisuksissaan! :-( Vaan enpä tajunnut. Olemme ilman piparia (Otaniemessä tuttu tunne vanhastaan), tyydymme soppaan.

Olen katsonut taas liikkuvaa kuvaa lähes tukehduksiin saakka. Tänään meni kolme dokkaria Areenasta plus yksi kirjaston leffa. Eilen ja toissapäivänä Toisen kanssa ja Syke, kaikki uudet jaksot. Kyllä, katson jopa kotimaista nykyään. JOS on hyvää! Noi on. Jossain välissä sujahti myös Nuori Morse ja Scott&Bailey. Onneksi Areenassa on nykyään niin paljon uusintoja, ettei tarvi ihan kaikkeen hyväänkään tarttua. Ja onneksi myös sarjat loppuu aikanaan!

En oo voinut kovin hyvin nyt pariin päivään, mutta huomenna taas reippaasti rekkain alle. Vielä huomenna voin valita, menenkö toimistoon, jossa saa lämpimän lounaan, vai sinne susipuskaan. To-pe jo puskapakko.

Puk puk Joulupuk!

Normaali

Erilainen aatto! Pukinmuori tuli jo iltapäivästä hirmuisten kantamusten kanssa, ja mie aloin pilkkoa juureksia. Muori hoitikin melkolailla loput. Paitsi olin laittanut hapankaalisoppaa jo edellisenä päivänä, se oli mun siivu. Muori pisteli juureksista ruukkua ja pataa ja jälkkäriksi vielä sherryssä kypsähtäneitä päärynöitä. Ei loppunut ruoka kesken.
aa ja pee ruokapöydässä

Joulupukki itse tuli lahjatöistä kahdeksan maissa. Otettiin aina himoittuja valokuvia puksun kaa, ja sitten syömään. Mainioita ei-jouluruokia riittää vielä pariksi päiväksi sekä meille että heille.

Nyt takas lojumaan.

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Ylellinen etäpäivä!

Normaali

Lisää tämmöistä niin mielenterveys säilyy. Aamupäivän tein työhommia ja puolenpäivän aikaan entinen työkamu, muutenkin rakas ystävä tuli käymään. Lounas, nam. Ääsmarketissa myydään salaattitiskistä munakasrullaa kasvistäytteellä sekä couscoussalaattia ja hedelmäsalaattia isoin lohkoin. Tommoset syötiin punkun ja sidukan tahdissa, ai nami. Olinkin kaivannut punkkua jo useamman viikon.

Ai mikä työpäivä? No kyllä sekin. Nimittäin puhuttiin menneistä työasioista ja katottiin satoja kuvia yhdestä isosta duuniprojektista. Juteltiin toki siviiliasioitakin, kyllähän sitä neljään tuntiin mahtuu kaikenlaista. Illalla sitten jatkoin työ-työjuttuja eli maileja ja nettiä.

Kissat edustivat mallikelpoisesti koko ajan – myös ujompi pikkukissa. Olen huomannut taipumuksen, että hän tykkää painia vieraitten kenkien kanssa, ja niin nytkin. Uskomattoman söpö tytteli <3

Mun häntä... tossa. Jännä.
Mun häntä… tossa. Jännä.

Päivän slow food

Normaali

Keitin pikkumäärän spagettia. Keitin jäistä quornia kasvisliemessä noin 10 min ja viskasin loppuvaiheessa sinne jäisiä parsakaaleja, olisko ne pari minuuttia siellä kiehuneet. Sitten kaikki sekaisin, perään mustapippuria, korianteria ja ketsuppia. Olipa hyvää! Aika täyttävää, mutta kevyttä, koska eihän quornissa ja parsakaalissa oo mitään kaloripahulaisia. Nom.

Quornia ostetaan lisääkin, nyt kun tiedän että sitä voi keittääkin.

Hassu pastakastike

Normaali

Kävi ihminen. Laitoin ruokaa. Tuorepasta on aina hyvä & nopsa ratkaisu, mutta erityistä juhlatilannetta varten tietysti paree kun keksii siihen jotain omaa myös. En ole eläissäni laittanut pastakastiketta. Käytellyt lähinnä pestoja, kun kuitenkin usein iteksenikin vedän pastaa jos en muuta keksi. (Ai miksi läski ei lähde?!)

Nyt kuitenkin kuppasin jostain lehdestä pastakastikkeen reseptin ja … lopputulos oli ekana mielestäni aika outo – mietin, puuttuiko resettistä jokin osa kuten esim. kerma. Valmis kastike näytti oikeastaan samalta kuin pesto, mutta maku oli paljon kimakampi. Lisäksi resepti oli tosi riittoisa, kolmen hengen annoksesta jäi kahdelta syömättä juuri sen verran, että kolmelle oli varmaan tarkoitettu.

En välttämättä tee toista kertaa, joten kokeile ite. Ihan tarpeeksi hyvää se on!

Kolmelle hengelle

1 sitruunan mehu
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl raastettua inkivääriä
3 rkl parmesaania
2 kourallista pinaattia (tai muuta vihreää mautonta)
nippu korianteria
suolaa, mustapippuria

Surautetaan mössöksi sauvasekoittimella tai vastaavalla.

kastik

Vielä yksi hyväntuulenesine

Normaali

Näitä mukeja mulla on kaksi. Killereitä, upeita, ihania. Oheistan kuvan hirveän kokoisena (klikkaamalla isommaksi) kahdesta syystä 1) voi lukea lapussa olevat terveystekstisuomennokset, jos nyt joku ei vaikka osaisi japania 2) voi ihailla mukin pintaa.

Lääh! <3

Lääh! <3

Ostin nämä jo edellisestä Japani-päivästä Annantalolta, ehkä puolisen vuotta sitten. Eipä ole mukilaisten lumo vielä haihtunut. Alunperin yritin käyttää niitä pelkästään teenjuontiin, mutta koska edelleen, opettelusta huolimatta, jaksan laittaa teetä vain harvoin… Enemmän nämä on vain koristeina, harvoin kahvimukeinakaan.

Kodinhengetär

Normaali

No voi kakkeli. Käytin just puoli tuntia siihen, että laitoin kaikki ruokailuvälineet (joita ei oo ihan vähän, tuli nimittäin sosialisoitua yhtä ja toista opiskeluaikana) etikkaveteen kirkastumaan ja kuivasin ne jokaikisen puhtaalla pyyhkeellä. Ihmettelin vielä, kun ei ne yhtään siitä kirkastuneet. Aijoo, ois voinut katsoa ohjeet etukäteen eikä jälkikäteen.

Ihan sama. En jaksa nyt toista pelleilykierrosta heti perään. Oon kuitenkin jo imuroinut ja tiskannut, mikä on ”tänään ei oo pakko mitään!” -päivälle ihan järjenvastainen vau-efekti. Enkä muutenkaan jaksa nyhrätä pölyjen ja vaikka kaappien ja laatikoiden siivouksen kanssa kuin joskus satunnaisesti. Pöh.