Category Archives: liikkuvaa kuvaa

Kuuluuko? Kyllä kuuluu…

Normaali

Lukaisin*) tänään ton ”The Snowden Files” (o-ou, NSAn pillit hälytti justiinsa). Ei hyvää päivää. Mihin me tarvitaan enää vakoilufiktiota, kun maailma on tällainen? Toisaalta, vaikka ”kaikki” tietää, että NSA ja sen brittivastine kuuntelee ja katselee kaikkea ja jopa toisiaan, niin silti monelle saattoi tulla hälyn aikaan yllärinä se, että kaikkien kaikki liikenne tallentuu vähintään metadatamuodossa. Eikä ne silti (siksi) löydä niitä neulojaan heinäsuovasta – terroritekoja pomppaa esiin niin USAssa kuin UKssa ja muuallakin Euroopassa. Terroristeja vastaan ne kuitenkin väittävät toimivansa, kun ylläpitävät hysteerisen laajaa vakoilua. Tässä on jo aika monta fail ja fail ja fail (sekä lie, lie ja lie). Ja sit Snowden on muka se ikävä ihminen?!

*) joo, eli pikaluin tylsät kohdat ja jarrutin normaalinopeuteen kiinnostavissa.

Guardianin videot

Laura Poitras: Citizenfour DocPointissa! Snowden-leffa.

EDIT: Yksityisyydestä yleensä ja Suomessa (YLE)

Viimeiset vapaahetket, hej hej

Normaali
kissa katsoo ikkunasta lumisadetta

Lunta…

No voi perhe, ois pitänyt tajuta paistaa nuo viimoset piparit nyt samalla kun uuni posotteli kolmatta tuntia hapankaalisoppa sisuksissaan! :-( Vaan enpä tajunnut. Olemme ilman piparia (Otaniemessä tuttu tunne vanhastaan), tyydymme soppaan.

Olen katsonut taas liikkuvaa kuvaa lähes tukehduksiin saakka. Tänään meni kolme dokkaria Areenasta plus yksi kirjaston leffa. Eilen ja toissapäivänä Toisen kanssa ja Syke, kaikki uudet jaksot. Kyllä, katson jopa kotimaista nykyään. JOS on hyvää! Noi on. Jossain välissä sujahti myös Nuori Morse ja Scott&Bailey. Onneksi Areenassa on nykyään niin paljon uusintoja, ettei tarvi ihan kaikkeen hyväänkään tarttua. Ja onneksi myös sarjat loppuu aikanaan!

En oo voinut kovin hyvin nyt pariin päivään, mutta huomenna taas reippaasti rekkain alle. Vielä huomenna voin valita, menenkö toimistoon, jossa saa lämpimän lounaan, vai sinne susipuskaan. To-pe jo puskapakko.

Liikennettä

Normaali

Pride enskassa perjantaina, ja heti lauantaina loppuunmyyty sali. Ja mikä ettei, hemmetin hyvä leffa! Herätti tunteita ihan niin kuin oli laskettukin, kaikki muukin kunnossa. Se, miksei tämä mene suoran omaan top-evö-kymppiini (kuten esim Filth meni, ja taitaa olla siellä edelleen yksinään), on Priden täydellisyys: ei ole odottamatonta eikä ole isoa rosoa, kaikki on vaan tasan jengoillaan. Eli voin suositella hyvällä omallatunnolla.

Ellei sitten viereesi satu istumaan samanlainen vivahteita tajuamaton ääliöakka kuin mulle kävi. Idiootti nauroi koko leffan läpi, riippumatta siitä mentiinkö koomisessa kohdassa vai asiassa. Se ei edes huomannut, jos salissa ei nauranut kukaan muu kuin hän. Olisi pitänyt paremmin vilkaista sen mukanaan raahaamaa ukkoa – hävettikö sitä edes, vai onko idiotismi heillä kotona ihan normaali ilmasto?

– – – –

Muuten lujaa kissätäteilyä koko viikonloppu. Toisaalla kirjattu jo tuo perjantai. Nyt sunnuntaina taputeltiin Sulo ja käytiin taas katsomassa pentusia, aiemmin 2-viikkosia ja nyt 7-viikkosia. Miten täydellisiä voikin olennot olla! Ja on ilo nähdä, että pentue on niin hyvässä hoidossa. Siellä on äitikissa, isoäitikissa ja hyvät ihmiset hoitamassa, mitään ei puutu ja kaikki tulee ajallaan.

– – – –

Ihmis- ja kissaliikenteestä seurasi hirmuinen väsymys, jota lieventelin lojumalla kaikilla sohvilla. Yöllä nukuin kuitenkin vain tavalliset seitsemän tuntia, tuntuu ihan riittävältä.

Hylläri

Normaali

Kirjahyllylläni on tapana yllättää välillä, siksi että olen pyrkinyt eroon kirjoista ja hyllymetreistä, ja siten sullonut kaiken mahdollisen kahteen riviin (takarivi ja näkyvillä oleva). Nyt illalla löysin takarivistä korkkaamattoman Eyes Wide Shut -dvdn! Olen nähnyt leffan kahdesti, mutta viimeksi vuosia, vuo-si-a sitten. Eli ei paljon hajua. Pistinpä katsoen uudestaan.

Näin filkan saa venytettyä yli kaksituntiseksi: ohjeistaa vaan, notta sanokaa sitten ne replat mahollisimman hitaasti, sana per minuutti sillain väsyneesti vois olla ihan hyvä rytmi. Eikä se silti ollut kovin rasittava. Korjaan, ei kovin rasittava koko aikaa. Olihan siellä niitä Kidmanin pitkiä sekohölinöitä, mutta paljon myös kelvollisesti pykättyjä jännitysmomentteja.

Tämähän oli aikanaan hyvin huudeltu leffa, osin epäilemättä anteliaan paljaan ihmisihon esittelyn takia. Vaikka valtavirtainenhan tämä oli jo silloinkin (1999), kuten nytkin. Tykkäsin kyllä ihan tarpeeksi, leffa säilyy hyllyssä. Muutenkin oli hempoisa hetki, kun koko talosta ei kuulunut mitään, pöydällä paloi kynttilät ainoana valona, ja sitten intensiivinen elokuva kaikessa rauhassa. Mieli teki tempoa Minority Report heti perään, mutta kohta saisi taas syytellä viikon lopulla itseään, kun kävi tahallaan sekoittamaan unirytmiään, vaikka tietää miten käy :-/

John Wick

Normaali

Mitenkähän tää skeida on saanut melkein kaheksan imdb:ssä? Jestas. Menin kattomaan, kun siinä oli Keanu Reeves ja Michael Nyqvist ja koiranpentu. Luvassa myös lujaa kostoa, mikä on tietysti aina kivaa. Olihan tää silleen hirveän reipas, että Keanu, tsadin kovin jätkä, mätti täysillä ja vailla vastusta koko ryssämafian selälleen vainaiksi. Juuri nyt onkin oikein mukavaa nähdä kun venäläiset saa turpiinsa, vaikka sadussakin. Muttaaaaa… siinähän se sitten olikin. Paljon tarpeellista väkivaltaa, ei muuta.

Ei kyl harmitakaan, sillä tää nyt oli taas tämmöinen umpiharmaa sadepäivä, eikä John Wick yleensä koskaan ole päiväsaikaan (eli halvalla) tyrkyllä. Nyt piti mennä, kun oli.

Miuskis mauskis

Normaali

Sunnuntain retki. Ensin surautettiin Hvitträskin joulumarkkinoille; koska Hvitträsk on ihana paikka, ja koska Saila oli siellä myymässä. Mä nyt näistä joulumarkkinoista silleen enää, mutta onhan Hvitträsk ihan eri juttu. Sinne menis jo pelkästään sen takia, että saa katsella niitä taloja vaikka ulkoapäinkin. Markkinat oli alakerrassa sisällä, sekä pihalla, ja vielä ravintolassakin toisella puolen pihaa. Annoin palaa kun oli lähdetty.

Pihan kojuja

Pihan kojuja

Siistihkö lamppu ravintolan eteisessä :-D

Siistihkö lamppu ravintolan eteisessä :-D

Saaripalstan Saila myy

Saaripalstan Saila myy

Ostoksista haluun tuoda ihan kuvalla tämän: uusi ikkunatähti, jotain lasiaskartelua. Tykkään tosi paljon :)

Varmaan kuulin selostuksen tähdestä, mutta on jo valunut pois muistista

Varmaan kuulin selostuksen tähdestä, mutta on jo valunut pois muistista

Ja sitten, sunnuntain part 2: kaksiviikkoisia kissanpoikia katsomaan Espooseen! Täällä (kissojen kotona) ja täällä (kuvaajan kissblogissa) on parempia kuvia mussukoista, en julkaise täällä sataa huonoa kuvaa vaikka sen verran niitä varmaan kännykälläni räpsin. Tolla NaukuMammalla oli sentään oikea kamera ja kunnon salama ja vehjekset mukana.

Vierailulla oli kaksi tarkoitusta: totuttaa pentuja ihmisiin ja käsittelyyn, sekä ottaa viikkokuvat. Ei ollut kauhean vastenmielistä baabattaa pörrönaamoille, ottaa niitä syliin ja katsella ihania pikku varpaita ja pikku nassuja :-))) Rauha-äiskä oli hyvin huolehtivainen ja pyrki hakemaan pentuja koppaan takaisin, tosi söpöä. ”Mitä nää isot rähmäkäpälät mun pennuilla muka tekee…”

Mutta tiiättekö, kun koskettaa kaksiviikkoista kissanpentua, se on niin pehmeä että sitä ei melkein tunne! Iiih! Tätäkin kokemusta vaille olisin jäänyt, ellen olisi mukana blogimaailmassa.

Ruska-mummu pesee pentuja ja Rauha vahtii vieressä

Ruska-mummu pesee pentuja ja Rauha vahtii vieressä

Salama teki pennusta aaveen! :-D

Salama teki pennusta aaveen! :-D

Myöhemmin illalla kotona ehdin vielä kattoo True Detectiven loppuun. Kyl on HYVÄ sarja! Mutta sehän onkin HBO:ta, ei ne vissiin kauheen paskoo ole tehneet ikinä. True Detectiveä kantaa tietenkin pääosaukot McGonaughey ja Harrelson, ja tiuhaan viljelty salaperäinen, kähisevänkuiskaava tapa kommunikoida. Sekä tietenkin kimurantti juoni, jossa pörisee niin lasten hyväksikäyttö kuin okkultismi ja silkka päänpipiys.

– – – –

Aikuisuus lähenee. Mun viimeistä maitohammasta on suojeltu paikoilla edestä ja takaa, ja ne paikat lähtee aina pois ja se on taas sitten satasen pieti per. Eilen lähti viimonen paikka, ja olinkin ajatellut, että kun se lähtee, saa koko hammas lähtee. Varsin ajan niin että ensi viikolla ois poisto. Ei implanttia, jääköön kolo. Jos ketä häiritsee, niin saa maksaa mulle sen implantin.

Pitää vielä miettiä, millainen initiaatioriitti tähän aikuistumishyppyyn pitäisi liittää. Bileet kavereille kotona, vai karkkitarjoilu kaikille töissä? ”Hyvästelkää mun viimeinen maitohammas! Nyt musta tulee aikuinen, vakava ja urasuuntautunut täti, ja kukkahattuunkin ostetaan uudet sulat ja kukat!”

– – – –

Jep, näin. Mitäs muuta mun piti sanoa. Tää ’71 tuli katsottua nyt päivällä. Varsin machoksi ja jännäksi meni sekin kohdakkoin, mutta plääh, kun loppupuolella ei enää tiennyt, kuka on kekä. Kun Belfastissa v 1971 oli siis sotilaiden ja siviilien lisäksi ns. omat ja vieraat ja vastarintajoukot ja vastarintajoukkojen vastarintajoukot, soluttautujat ja petturit, niin pikkasen joutui ihan ajattelemaan, mitä lopussa oikein tapahtui. Mutta yleisfiilis siis tosi jees, niin on dramaattista ja jännittävää kuin pitikin, ja hyvät syvät musat auttaa asiaa kohtuupaljon. Ja irkuissa on aika nättejäkin tyyppei. Se silmien, ihon ja tukan yhdistelmä, nam. Ei huano.

2h 17min

Normaali

No niin, Prinsessa Kaguyan taru on katsottu, originaalina tietty. Pelottaa aina nää yli kaksituntiset leffat, notta jos ei jaksa ja nukahtaa tai pitää lähteä pois. Vaikka ikinä en oo lähtenyt kesken elokuvista. (Eiku oon kerran, kun yskitti niin paljon etten kehdannut jäädä.) Ei ois taaskaan tarvinnut jänskättää. Ihan suilakkaasti sujahti koko maraton. Heti jo alusta tuli tosi rauhaisa olo, koska japanilainen estetiikka on vaan niin… se sopii mun sielulle. Rinsessa on tienannut viittä tähteä ympäri maailman, joten siitä ei sen enempää: ansaittuja ovat. Tarina ja tekniikka ovat yhtä kunnossa kumpikin. Voin suositella tätä enemmän kuin joulumarkkinoita. Rinsessasta selviää hengissä ehjempänä, eikä oo tungosta.

Mul on tästä asti aikaa

Normaali

Loma! Tai siis viikonloppu plus neljä päivää plus etäpäivä. Aamuisin en tietenkään saa nukkua, koska biologiset herätyskellot, mutta muuten: JEEEEEEE!

Sunnuntaina on tiedossa pieni retki hyvässä seurassa. Pärinää ja piipitystä! Perästä kuuluupi.

Tiistaina menen lounaalle siskontyttöni O:n kaa. Tavataan aikuisiällä nyt ensimmäistä kertaa ihan saman pöydän ääressä istuen ja paria minuuttia kauemmin. Ihan hyvä ettei jäänyt viimetippaan: O on 46, mä oon 54. Tsihi! Lueskelen just sen varsin viehättävää väikkäriä. Ei oo ihan pölijä ihminen, keksii uusia juttuja. Väikkärin perusteella sanoisin, että hänellä on varsin hyvät mahikset pysyä tervepäisenä koko ikänsä, vaikka ollaan luonnehäröisten psykopaattien sukua.

Ja perjantaina, jos kaikki menis mahdollisimman hyvin, tulis B! Kissatäti B. Kissoilla menee silmät sirriin jo pelkästä ajatuksesta. SE rapsuttaja!

Lopun aikaa meinasin sitten istua elokuvissa ja kattoo A&P:ltä saatui devareita. Ja ai niin, pitää myös jumpata nyt kun on aikaa. Eiku nyt ajattelen, että SAA jumpata paljon, nyt kun on aikaa. Nuin. Ja jos ei muuten maistu, niin pistänpä muistellen kaikkia nimettömiä henkilöitä, jotka jumppaisivat niin mielellään, mutta eivät voi. Johan maistuu.

kumpula3

Nyt loppui ymmärrys

Normaali

Mun piti mennä katsomaan Pixadores R&A:ssa mutta ei mahtunut aikatauluun, kun en ollut voinut ottaa lomaa siihen kohtaan. No ylläri, se tulikin Finnkinon ohjelmistoon. Ihmettelin ensin, mutta kun kattoo taustajoukkojen listaa, niin siellähän on puoli maailmaa alkaen Aleksi Bardysta, Miia Haavistosta, YLEstä jne. No kai. Tuulensieppaajat on tään suomalainen nimi.

Jos olisin nähnyt tään festareilla, en ehkä olis näin suunnattoman ärtynyt. Joojoojoo, köyhiä ollaan ja halutaan näkyviksi ja poliittista taidetta ja baa-baa. Mutta mun symppa ei riitä porukalle, joka menee maalaamaan typeriä riimujaan suojellun rakennuksen seiniin, vaikka kaikki ympärillä huutaa, että ette saa tehdä tuota, se on suojeltu, jumalauta jätkät. Mun mielestä tuollaisia ei tarvii arvostaa sekuntiakaan. Haistakoot paskan koko sakki.