Martin Markkinat

Taas kerran :) Joillekin Martti aukeaa Viron matkailumarkkinoina, joillekin hyvien ruokien hankintapaikkana. Mulle Martin Markkinat on aina ollut se paikka, jossa on hysteerinen määrä kissakamaa. Neuleita, koruja, ompeluksia, vaikka mitä. Kissoja kissoja kissoja. Tällä kertaa kävi jopa näin:

Kassiabin tiskillä myös oikea kissa! Eivät myyneet. Kiva kissa oli. Ostettiin koruja siitä putiikista. Mulla ei ole enää reikiä korvissa, joten ostin nätin riipuksen:

Lisäksi hiukan evästä: pakkaslokero täyteen pelmenejä, viisi pussia kympillä :-)

Kotona jännitys tiivistyi, kun aloin virittämään työkaverilta ostettua käytettyä teeveetä. Meni sentään yli tunti ennen kuin olin löytänyt kuvan ja kuvasuhteen. Mutta löysinpä! Sooou praud of maiself! Niin, en siis kato teeveetä edelleenkään, vaan leffoja. Mutta nythän noita varsin onkin, kamuilta lainaksi saatua matskua vino pino ja neljä kirjastostakin.

Draamaa

Mun kissa paskalla -sukat! Vasta marraskuusta asti ja pelkässä yökäytössä – rikki! Byhyy. Joojoo, osaan paikata. Ihmettelen vaan silti. Kynnetkin hoidan kerran viikossa, miten ne moiseen jyrsintään pystyisivät?

Vaihdoin eilen hiusten väriä. Olin blondi jotain 12 vuotta, koska se on helpointa kun hiusjuuret pukkaa harmaata. Jos kaikki pukkaisivatkin, kasvattaisin harmaat esiin. Mutta kun tukka on ihan sekavärinen. Nyt laitoin ”kullanvaalean” eli semmoisen hiukan punertavan ei-minkään-värisen. Enpä hohda enää parin kilometrin päähän. Otin samalla käyttöön myös edelliset lasit. Ja wowzie, töissä kukaan ei huomannut mitään uutta! Tai sit niiden mielestä muutos on ihan paska eikä kehdanneet sanoa…

Oon ollut punatukkainen melkein parikyt vuotta, josta osan aikaa myös mustatukkainen. Pentuna olin blondi, ja nyt tää pitkä blondikausi. Musta ihan asiallista jo vaihtaa. Katotaan sitten erikseen miten niitten hiusjuurten kanssa käy. Värinpoistoa saa onneksi nykyään jo tavallisesta kaupasta. Hmmm, vai olikohan se kestovärille ollenkaan? No, sama se, tää saa nyt olla sen aikaa kun on.

PS. Kuvasta. Ei ole kynsisieni, mun kynsi vaan on tuollainen.

Martilta

Päivä käynnistyi tosi hitaasti. Vempulointia ja tumpulointia kotona loputtomiin ennen kuin pääsin lähtemään päivän ainoaan häppeninkiin, Martin Markkinoille. Muutamaa juttua hain, muutaman enemmän löysin.

Kissasukat! Toiset on pimakammat, mutta täti vannoi että ne menee. No meneehän ne. Just ja just.

miu mau miu mau

(EDIT illalla: Mitä?! Nuo harmaapohjaisethan on kissa paskalla -sukat! No on on. Kissa on istuvassa asennossa ja pitää häntää tuolleen. Milloin muka? No just silloin. Vessassa. Heheh :-D)

Hyvät lukuhanskat! Näissä jää paljaaksi vain just tarpeellinen, kun petissä illalla lukee. Ai miks hanskat petissä? Muuttakaa meille ni tiedätte.

Ikskjyys mii! Nää hanskat on nyt MUN! Nuuh nuuh…

Kaikenlaista muutakin, suuhun menevää herkkua ja muuta. Mutta keräsin saaliini ja poistuin fyysisen epäpätevyyteni yllyttämänä. Muuten sanoisin, että mun jalat on ihan persiistä, mutta ei siin oo mitään uutta, persiistähän ne lähtee kaikilla muillakin kaksijalkaisilla.

Martin markkinat

Käväisin Martin markkinoilla Kaapelilla. Sinne on ihan hienoo mennä nyt, kun ite ei tarvitse mitään. Ohne intresse. Menin vaan hakemaan kamulle synttärilahjaa, koska tiedän tarjonnan jo monen vuoden takaa. Sieltä löytyy vähintäänkin ne käsintehdyt tai käsintehdyn näköiset sukat, jotka olisi tarkoitus pyydystää. No löytyi (varsin monet tarjokkaat!), ja myös lapaset otin sitten siihen samaan pakettiin. Jos ei haluu käyttää, antakoon eteenpäin – joulu on tulossa.

Suuri päällikkö Utelias Nenä paikalla. Ostokset kelpuutettiin. Ugh.

Mutta aaargh, olin niin jo selviämässä ulos sieltä ilman omia ostoksia, kun satuin maistamaan jotain niiden ruokia! Ei olleet kamalia. Höh, no pakkohan niitä oli ostaa sitten pikkasen mukaankin. Varsinkin kun muistaa tuon mun viime viikonlopun traagisen ruokapolitiikan, niin nyt en ainakaan rupee samanlaista. Eli hyvät eestiläiset eväät mukaan sieltä. Parempi mieli.

Erikseen toivottua ITE-elementtiä edustaa lahjan pakkaus…

Yrittäisi ommella

Kummallista, että Ikea myy 72 x 72 cm kokoisia tyynyjä, mutta ei tyynynpäällisiä :-/ No, jouluaskartelukangas ostettu eli tyynyliinat jälleen kerran tulossa. Löytäisinpä vielä ompeluun tarvittavan intopiin – se parka on kaiketi taas kerran litistynyt talven alle, vaikka nyt ei ole edes normaalia Helsinki-pimeää. Lumi saa vakaan kannatukseni, ja viime kesän jälkeen pakkanen myös. We want more!

Tänä vuonna joulumarkkinat on saaneet himpan verran enemmän huomiotani kuin viime vuonna (0). Kävin sekä Espalla että Wanhalla pari kertaa, sekä Martin markkinoilla joulukuun alussa. Korjaamo, We got beef ja sata muuta jäi käymättä, pääosin siksi että mieluummin kuitenkin menen elokuviin jos lähden kotoa.

Myräkässä Martille

Ensimmäiset joulunalusmarkkinat suoritettu! Päästiin lähtemään Kaapelille Martin markkinoille vasta pahimman lumimyräkän aikaan, jossa oli tietty eksoottinen pointtinsa.

Olin fiksu ja järkevä, en shoppaillut yhtään. You hear me, rev. Billy? Ostin vain tarpeellista ja käsityöläisiltä suoraan, kahdet lapaset. Nyt on harmaata ja mustaa villaa käteen ja toiseen. Ostin myös neulatyynyn, jota sellaistakaan en ikinä ole omannut vaikka ompelen. Kissa nappasi sen heti itselleen. Lapsella onkin niin kovin vähän leluja ennestään. Not.

Jäi ihmetyttämään kissa-aihelmien älyttömän suuri määrä tuotteissa! Tai sitten katseeni on vain harjaantunut löytämään kissat helposti… ei vaan oikeasti, niitä oli joka paikassa: koruissa, neulepaidoissa, lapasissa, korteissa, hattuina, tyynyinä, koristeina – kissoja, kissoja, kissoja. Miellytti toki kovasti, ei siinä mitään!