Category Archives: naminami!

Kotoa ulos

Normaali

Vallilan ääsmarketissa on yks myyjä, joka kysyy aina, laitetaanko pakastimet pussiin. Täs joku päivä en enää kestänyt, kysyin siltä:
– Pakastimet?
Johon hän vastasi tyynesti:
– Niin, nämä tässä.

No, eihän siinä sitten mitään. Ei laiteta pakastimia pussiin. Kuitenkaan.

(Myyjä on ihan suomalainen. Eihän tässä muuten mitään hauskaa ois.)

– – – –

Aurinko sai aikaan, että ilman suurempia pertsalle potkimisia sain itseni lähtemään ulos. Suuntasin ensin Kaapelille Kustom Kulture Showhun. Enhän mä silleen harrasta, eikä kukaan tuttukaan, mutta kun nuo tuunatut autot ja motskarit on vaan niin kauniita esineitä! Näytti pitkälti perhetapahtumalta – kaikki tunsi toisensa enkä mä tuntenut ketään… No, yks netistä tuttu on piireissä ja verkostoiduin sen verran, että sain kuulla tään ihmisen olevan tulossa. Ei tullut aika pitkäksi odotellessa, oli meinaan sitä silmänruokaa ihan tarpeeksi. (Flickr!)

pieni

jahattu

Ehdin kuitenkin lähteä ennen kuin ainokainen melkein-tuttuni tuli, koska oli tarkoitus ehtiä nipinnapin leffaan. Ulkona kuitenkin huomasin, että pashat, en kerkee, joten kotiin kävi suunta. Kunnes kohta sitten kuitenkin leffaan…

Voihan Ida. Vannoin jo vuosia sitten, että en katso enää yhtään Kaurismäen leffaa, ja sitten tulee joku puolalainen ja puukottaa just siihen kohtaan. Replikointi, kuva-alan käyttö, mustavalkoisuus, näyttelijöiden ilmeettömyys, kaiken resuisuus. Ooh, missä olenkaan nähnyt tätä ennen??! Idassa on ihan hyvät ainekset, mutta jos ihminen on jo valmiiksi tuskastunut lajityyppiin, niin eihän se iloksi muutu.

Ruokaa, lääh!

Normaali

Ihan rukoilematta järjestyi tää: puskaan ilmestyi uusi aamiais- ja lounasravintola. JIHUU! Tuohon suoraan tien toiselle puolelle! Niin uusi, ettei edes google löydä vielä. Lähetin kolmen hengen partion ottamaan selvää lounaasta. Tulivat takas isojen kehujen kanssa.

Tämä helpottaa elämää, oikeasti. Oon välillä käynyt tuhdilla aamiaisella tuossa huoltsikalla, jotta päivän salaattia voi sitten venyttää mahdollisimman myöhään. Lämmintä ruokaa kun ei ole juurikaan ollut saatavilla (no, paitsi siellä huoltsikalla). Nyt saattaa muuttua. Syön lämmintä ruokaa aina jos huvittaa? Ou män :-)

PS. pomo toi joululahjat tänään. Kiitti…

Ilpparit, jei!!

Normaali

Dallapé-puiston keikka oli kannattava! Haisen ihan ruudille :-D

Puistoon alkoi tulla porukoita kahtakymmentä vaille puoliyö, ja niitä tuli ja tuli. Osalla oli mukana oikein vakavat ilpparivälineistöt, joten sain ns. koko rahalla. Riks-räks-viuuu! Parhaan shown aikaan vedin penkille pitkäkseni, jotta näen mahdollisimman moneen suuntaan. Oiiiii se oli niin hienoo! Joillain oli mukana myös niitä lyhtyjä, jotka lähetetään taivaalle tuli sisällään. Ihmeellistä, kaunista ja fantsuu!

Nyt kun en ollut kotona, en nähnyt miten Ilona reagoi ensimmäisen vuodenvaihteeseensa, mutta ei mun kissat ole yleensä välittäneet moisesta mitään. Tuskinpa Ilonakaan. Tuossahan tuo häärää ihan tavalliseen tapaan.

Ylellinen etäpäivä!

Normaali

Lisää tämmöistä niin mielenterveys säilyy. Aamupäivän tein työhommia ja puolenpäivän aikaan entinen työkamu, muutenkin rakas ystävä tuli käymään. Lounas, nam. Ääsmarketissa myydään salaattitiskistä munakasrullaa kasvistäytteellä sekä couscoussalaattia ja hedelmäsalaattia isoin lohkoin. Tommoset syötiin punkun ja sidukan tahdissa, ai nami. Olinkin kaivannut punkkua jo useamman viikon.

Ai mikä työpäivä? No kyllä sekin. Nimittäin puhuttiin menneistä työasioista ja katottiin satoja kuvia yhdestä isosta duuniprojektista. Juteltiin toki siviiliasioitakin, kyllähän sitä neljään tuntiin mahtuu kaikenlaista. Illalla sitten jatkoin työ-työjuttuja eli maileja ja nettiä.

Kissat edustivat mallikelpoisesti koko ajan – myös ujompi pikkukissa. Olen huomannut taipumuksen, että hän tykkää painia vieraitten kenkien kanssa, ja niin nytkin. Uskomattoman söpö tytteli <3

Mun häntä... tossa. Jännä.
Mun häntä… tossa. Jännä.

Muija on niin kova!

Normaali

Melkein tippa tuli silmään kun luin tämän jutun. Positiiviset poikkeukset on vaan niin kovii! Jei! Olen toki, Ruki Verin blogin lukijana, tiennyt että donna on opettaja ja aika välkky, mutta jumalauta, tuon ulkonäön lisäksi vielä Suomen älykkäimpiä ihmisiä! Siis kovimman 2% joukossa. Pää maahan! (taas?… johan se oli valmiiksi maassa Gaultierin ja Bowien takia. Saa jatkaa!)

Hip

Normaali

Nyt ei enää harmita Divine tai sen puute. Keksin kolmannen vaihtoehdon party costumeen – yritän aina löytää jotain toisenlaista, kun esim. nuoruus, kauneus tai sexxikkyys ei onnistu näillä parametreilla. Hienosti meni! Olin respassa tunnin, tapasin kaikki viaraat ja sain paljon hymyjä ja kehuja outfitistä. Sitten siirryin itekin salin puolelle, ja musiikki alkoi tanssittaa pertsastani kasvavia jalkoja ja näitä toisia haarakkeita tääl ylempänä. Ihan erinomaiset deejiit, mutta omiapa ovat. Sääli, etten jaksanut olla kuin pari tuntia, koska vilpittömästi tykkään tuollaisesta klubimeiningistä, mutta eihän sellaiseen enää pääse käsiksi näillä kilometreillä. Paitsi just jos on ihan omat bileet, kuten nää.

No huoh. Mutta paree näin, en oo ihan niin kunnossa että kannattaisi riehua tuntikausia, vaikka onkin hyvät pillerisatsit alla. Huomenna ehkä vielä pystyn kävelemäänkin, kun nyt lähdin ajoissa.

Lisäksi: nyt loppui yks iso stressi! Vielä noita kotitarpeiksi riittää, mutta olis tosi palkitsevaa, jos esim. vatsakivut nyt loppuisivat tähän.

Juna meni jo

Normaali

Pitäsi taas läiskiä itseään turpiiniin, olen ilmeisesti jotenkin hidasälyinen.

Kymmenen vuotta sitten oli isoimmat firman bileet ikinä, ja menin sinne pukeutuneena Patsyksi. Suurmenestys! Nyt ensi viikolla on taas isoimmat firman bileet ikinä, tajusin vasta äsken, että tällä kertaa olisin voinut pukeutua Divineksi! AARRGH fak fak fak! Patsy ei vaatinut muuta kuin ammattikampaajan, se teki asiaankuuluvan frisyyrin mun omista hiuksista. Kaiken muun hoidin itse. Mutta Divine… ei synny silleen. Fyllit, tissit, vaatteet, meikkaaja, peruukki, piilarit, korut, kynnet. Kun samalla pitää käydä töissä ja lompakko on rahusen sijasta täynnä R&A-flaboja. Voi itku, potku ja raivari!

2013lgbtfilmfestival_fullsize_story1

Nyt pitää vaan äkkiä mitata, minkä verran kadun, jos en edes yritä.

Jos en kadu paljon, olkoon. On mulla sentään jonkinlainen rooliasu, joskaan ei mikään glamoröösi.