Sutta

R&A menee edelleen ihan suteen. Miten voi olla näin paska valikoima 1) festarilla 2) mulla? Mitä mä teen ensi vuonna, kun nyt kokemukset on nää? Uskallanko ostaa yhtään lippua?

Andorra tänään klo 16

Tältä kesältä ikkunat jäi pesemättä, mutta tänään olen edistänyt asiaa himppasen. Pesin sivuikkunoiden kaikki pinnat ja isosta ikkunasta tään sisäpuolen. Ihan riittävää. Ison ikkunan väleissä on tietysti koivunsiemeniä ja muuta rutua, mutta en välitä. Jos sinne kasvaa koivuntaimia, sehän on kiva vaan.

Flunssakin alkaa olla ohi. Jipii.

Much Ado about Nothing

No sanopa muuta.

”Vuoden pakko nähdä -komedia on tässä.” Bullshit. Olihan siinä hetkensä, mutta kuka ttu jaksaa katsoa/kuunnella tekstittämätöntä Shakespearen englantia kaksi tuntia? Juoni toki selvisi, mutta en nyt heti muista, milloin olisin ikävystynyt leffassa näin paljon. Varmaan joskus toissavuonna kävin katsomassa elämäni ensimmäisen Bollywoodin, siinä taisin jopa nukahtaa.

Voi herrajjjjesta, kaikkeen sitä ihminen päänsä lykkääkin.

R&A lisänäytökset

…täällä!

Stoker lunastaa!

Kiitos, R&A, vihdoinkin jotain vaikuttavaa! Stoker alkoi hitaasti perheen iskän hautajaisilla. Onneksi historian hämäristä on pongahtanut iskän nuorempi veli, joka soluttautuu surevan (not really) lesken ja tyttären kartanoon isännöimään. Tapahtumat alkaa tiivistyä kohta ja porukkaa alkaa katoilemaan yhä enenevissä määrin, mikä pikkasen huolestuttaa paikallista sheriffiäkin.

Erityisen hienoa on, että 1) katsoja ei pysty mittaamaan kovin helposti, miten leffa loppuu ja kuka näistä ilmeisen pipeistä on lopulta kipein, ja että 2) välillä leikkauksella sekoitetaan sitä mikä tapahtui äsken, mikä tapahtuu nyt ja mikä on henkilön mielikuvitusta. Ei silleen ärsyttävän daideellisesti vaan vain sopivan himmeästi.

Tämän illan odotukset siis täyttyi. Vastaavaa täräystä, ellei parempaakin, odotan torstailta.

Stoker ei ilmeisesti ole tulossa Finnkinon levitykseen, mutta kylläkin dvd:lle ihan varmasti.

Hyvä kotimainen

Nyt olen vihdoin nähnyt kotimaisen leffan, jossa näyttelijöiden puheesta saa selvää. Kiitos, ääniukot; kiitos, näyttelijät; kiitos Jan Forsström!

Eikä tuo muutenkaan huono ollut. Eikä liian pitkä. Pikkasen hassu katsoa silleen, kun näyttelijöistä kaksi on tuttuja ihmisiä ihan muualta, ja sitten niiden naamat on yhtäkkiä monta metrii korkeina kankaalla.

Tämä menee myös R&A-ohjelmistossa, mutta kävin katsomassa sen ihan muuten vaan aamunavaukseksi, kun nyt loma jatkuu vielä. Enimmät R&A-leffani kaatuvat illan puolelle, eikä siellä edes ole ollut mitään erityisen hyvää tähän mennessä. Nyt tältä illalta ja torstailta odotan vähän enemmän. Että ihan tuntuisikin jossain. Kerron sitten, jos kopsahti.

Tämän vuosikymmenen flunssa

Tarkistin just tästä blogista: mulla on viimeksi ollut flunssa neljä vuotta sitten elokuussa. Neljä. Viime vuoden maaliskuussa yritti myös tulla, mutta jäi yritykseksi, koska ehdin iskeä väliin c-vitamiinilla, hinajalla ja valkosipulilla.

Nyt en ehtinyt. Nyt on Rakkautta & Anarkiaa ja flunssa, ikävä yhdistelmä. Leffat ja muu lomaelämä vei huomion niin, etten tajunnut ajoissa valkosipulia. Ikävä mennä elokuviin yskimään ja niistämään, mutta yritän sentään ryömiä reunapaikoille ja pitää nenäliinaa suun edessä köhiessä, että mahollisimman vähän leviäisi nuita paksteereja.

Myös säästä huomasi, että eilen tuli syksy. Vielä myöhään perjantai-iltana oli leppeää viittätoista ja kiva kävellä ulkona – eilen oli jo kuudelta kylmää ja kosteaa just silleen syksyn tapaan.

Tänään

Yllä en siis minä, vaan ihan vaan joku, joka oli tajunnut ottaa rekvisiittaa mukaan Austen-aiheiseen komediaan. Sama kassi nähtiin tietty myös leffassa.

Lyhennetty traileri?

Kun menin katsomaan ekaa R&A-leffaani, valmistauduin sulkemaan korvat ja silmät siltä kamalalta trailerilta, joka tavan mukaan jyrätään läpi ennen jokaista leffaa. Mutta guess what, ne oli tehneet siitä lyhennetyn version! Kesti hätinä minuutin. Istuin kädet korvilla ettei rainan aggressiot pääse pilaamaan iltaani, ja mikä helpotus kun rääkyminen loppuikin heti! Olisiko niin, että myös festivaali on huomannut, että traileri nostaa liikaa vihaisia ja pelottavia impulsseja?

Oli miten oli, en enää ikinä halua nähdä sitä uudestaan, ja varsinkaan en kuulla. Kerta riitti, joskus muutama viikko sitten.

Loma jatkuu

Kannattikin suoritella lattian puolivuotispesu – pesuveden sävyssä oli jo selvästi harmaata. Mutta onhan tässä ollut ikkunat auki ja kesää ja naapurin remppapölyjä. Ensi vuonna sitten seuraavan kerran.

Kävin eilen ostamassa R&A-liput. Kumma valikoima tänä vuonna: kun yritin löytää edes sarjakortin verran sellaisia, joita ei voi nähdä muualla ja jotka kiinnostaisivat tarpeeksi, ihan piti tikulla kaivaa että löytyi ne yksitoista! Viime vuonna katsoin sentään 27 leffaa ihan helposti. Nyt tilaa vie jokin kotimainen/pohjoismainen setti, jossa leijuu esim. Finnkinossa jo esitettyjä vilimejä. Kysymys: mitä xittua, R&A?

Nyt mulla ei ole siis leffoja ihan joka päiväksikään. Tai tämä on tämänhetkinen tilanne. Mistä sitä tietää, mitä saan vielä päähäni. Huomenna on yhdessä tutussa perheessä hauska tilanne, kun yksi perheenjäsen väittelee päivällä ja illalla on karonkka, kun taas toisen perheenjäsenen pääosadebyytti valkokankaalla tapahtuu samana iltana. Veikkaan, että aikatauluja ja kuljetuksia on sompailtu kieli keskellä ottomaattia jo jonkin aikaa.

Mittään en oo ottanu

Käsittämättömän hyvä olo jo toista päivää peräkkäin! Vielä illallakin virtaa jäljellä, ei kipua eikä mikään vituta. Jopa elohiiri on lähtenyt paremmille nykimismaille! En tiä mikä tää nyt on. Piriä en oo ottanut, en oo rakastunut ja nousuhumalakin on poissa maisemista. Ehkä tää sää vaan sitten – aurinko paistaa, mutta ei ole enää kuuma. Ja muutenkin moni asia on tosi hyvin. Loma, matka ja R&A tulossa. Tsihii, jibii!