Category Archives: rispektiä

”Tyhmä lahjoittaa”

Normaali

Maria Pettersson on kirjoittanut viime aikoina huomattavan hyviä juttuja. Tässä yksi:

”Yksinhuoltajia ei sovi auttaa niin kauan kuin jossain päin maailmaa nähdään nälkää, eikä opiskelijoita voi tukea, jos on jäljellä yksikin köyhä veteraani. Valittajan mielestä maailman kaikki ongelmat pitää panna suuruusjärjestykseen ja ryhtyä ratkomaan niitä isoimmasta alkaen.

Jonkun muun siis pitää, ei hänen. Valittaja itse keskittyy piehtaroimaan omassa erinomaisuudessaan ja neuvomaan, miten ei kuulu auttaa.” HS tänään, klikkaa.

Kirjailijat. Neroja.

Normaali

Jumaliste mitä kirjoja! Pari peräkkäistä jymähteli niin ettei oo tottakaan!

Kesympi ensin. Malcolm Mackayn Lewis Winterin on kuoltava. Jännäri. Turhia hosumaton, ammattilainen palkkatappaja pääosassa. Mutta mikä ilahdutti erityisesti, oli tekstin tyyli. En tiedä, puhunko suomennoksesta vai onko alkuperäinen yhtä siistii, mutta kovin vouhkaamaton tapa ilmaista asiat. Monesti virkkeet lyhenee minimiin, verbit ja muut turhat tipautetaan pois. Mutta vain silloin kun se sopii. Kielestä kiinnostuneen on ilo lukea tätä. Piti oikein kirjoittaa Likelle ja toivoa, että kääntäisivät myös toisen ja kolmannen kirjan Mackaylta (Glasgow Trilogy). Uskomatonta, että joku hätinä kolmekymppinen Ulko-Hebrideiltä kirjoittaa näin.

Tänään luin sitten tään varsinaisen täräyksen. Erik Axl Sundin Varistyttö. Jumankekeruusperi, tämäkin on trilogia! Onneksi toka ja kolmas osa on ilmestymässä suomennoksina tänä vuonna!

Varistytössä kelataan tapahtumia eri aikatasoissa, mutta luvut on kiitettävän lyhyitä, eri tarinoihin ei jää jumiin. Nykyajan Tukholmassa tärkeimmät henkilöt on poliisi Jeannette, joka tutkii mm. siepattujen pikkupoiken murhia, ja psykotohtori Sofia, jonka työ leikkaa Jeannetten hommiin parissakin kohtaa. Tarina on runsas ja nopsalukuinen, ja koska en yleensä yritä arvailla vaan annan kirjailijan viedä, mulle oli helppo tarjoilla kirjan loppupuolella ylläri, joka sai tukan pystyyn ja suusta pärähtämään: ”KUKKUU?! ETTÄ NIINKU MITÄ??!” Aijai, kyllä tää oli niin herkkua. Herrrrkkkuva!

Kirjailijat. Jotkut niistä on vaan niin neroja.

Lukekaa noi.

EDIT Varistytöllä on traileri! Ihan uusi juttu mulle – traileri kirjalle. Hieno keksintö!

Auttaisitko Susannan työtä Gilillä?

Normaali

Oon puhunut tästä Susannasta, joka tekee hienoa kissaklinikkatyötä penninjeesuksilla ja vapaaehtoisapujen turvin Gili Trawangilla. Susanna on pitänyt koko matkansa (ei kai se enää mikään matka ole, kolmas vuosi menossa) ajan hauskaa blogia moottoripuuma.blogspot.com, ja kissojen hyvinvointiasioiden ottaessa koko ajan isomman osan elämää, Susanna avasi myös englanninkielisen Cats of Gili -blogin. Tuorein 16-päiväinen rankka kissaklinikka on pidetty juuri tammikuussa, ja kummassakin blogissa kerrotaan tunnoista klinikan aikana ja jälkeen.

Susannan työ kaiken organisoimisessa on ollut huomionarvoista, jättimäistä ja yhden ihmisen osuudeksi ilman palkkaa aika ainutlaatuista. Jaksamista ei riitä loputtomiin, varsinkin kun olosuhteet ovat mitä ovat. Ei siellä mitään eläinlääkärien vastaanottoja ole. Rahalla tietysti saisi mitä vaan, mutta mistä ne rahat?

Moottoripuuma-blogissa Susanna kirjoittaa näin:

”Fakta: tänne tarvitaan pysyvä eläinklinikka. Fakta: miun on saatava tää kissaklinikka homma sellaseks että oikeasti veän tätä itte. Fakta: tarvin apua. Muita ihmisiä auttamaan ja jakamaan ja tekemään. Fakta: tarvin tästä itelleni enemmän palkkaa, koska loppuu lysti lyhkäseen, jos en ehi elättämään itteeni tän homman ohessa. Fakta: tarvin oman rahotuksen klinikkatoiminnalle, jotta voin suunnitella itte millon on klinikoita, eikä miun tarvi kerjätä muilta tahoilta suostumusta (ja saaha vastauksia joissa sanotaan että tässä pitää nyt keskittyä muihinkin asioihin kun kissoihin plus meni liikaa rahaa viime klinikkaan plus rahojen pitäis mennä enemmän meren suojeluun eli kattellaan loppuvuodesta uuelleen). Fakta: tarvin sinne Mordoriin jonkun joka siellä päässä säätäis asioita.

Mainittakoon vielä, että Pallirahaston rahat ja Kissaplokin lahjotusnappulan kautta tulleet rahat on kaikki pennilleen sellasta, jonka päällä miä istun. Niistä ei mene penniäkään minkään näsäviisaitten hippien iltapaloihin ja espressoihin ja smoothieihin, vaan joka lati menee tasan ja tismalleen kissoille. Siitä miä piän hualen ja sen asian kanssa olen tinkimätön natsi.”

Kahdellakymmenellä tuhannella eurolla Susannan naapurista saisi jo tontin eläinklinikalle. Tuon postauksen kommenteissa joku ehdotti, että tuhannelta suomalaiselta 20 e täyttää jo melko hyvin tuon 20 000. Eikä ole ihan mahdoton keissi saada tuhat kissanystävää tukemaan Susannan vapaaehtoista ja paneutuvaa työtä. Paljon muitakin tarpeita asiassa on, mutta tämä on nyt se, mitä itse pystyn auttamaan kirjoittamalla tämän jutun tänne.

Cats of Gilin puolelta löytyy PayPal-nappula joka mahdollistaa lahjoitukset luotettavasti. Susannalta saa myös tilinumeron jos haluaa laittaa mieluummin pankkiin. Huomatkaa, että kustannukset jossain Gilillä on ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Jos sen kaksikymppisen sijaan pystyy laittamaan vaikka 50 e niin sillä saa jo monta kissaa steriloitua tai ostettua kasan lääkkeitä tai rokotteita.

Susanna on täysin luotettava ihminen. Auttakaa häntä jaksamaan olemalla mukana tässä työssä, edes näin ”etänä”, joo?

Nyt oikeasti asiaa

Normaali

Jaksava blogimaailman(kin) eetikko, suuresti kunnioittamani Saara vastasi kysymykseeni, miksi herkullinen ’silmä silmästä, hammas hampaasta’ ei nykykatsannossa ole kannatettava toimintatapa. Laitan linkin vastaukseen tänne, että muistan lukea aina tarpeen tullen. Ja niitä tarpeitahan tulee…

Joku ehkä muistaakin, että olen aiemminkin sanonut, että voisin laittaa luukut kiinni ja mennä tupakalle tuonne pihalle, koska jos on Saaran kaltaisia kirjoittajia, meikäläisen horinat on ihan yhtä tyhjän kanssa. Näin se on edelleenkin. Ja sit Hesarissa on jokin ”Suomen paras blogi” -kisa jossa on ties mitä kikkeliskokkelista, mutta ei hajuakaan Suomen Parhaista Blogeista. Ding dong. Ping pong.

Fiksu muuvi

Normaali

Tänään kuulin taas uudesta avioerosta tuttavapiirissä, mutta tuon sen tänne vain sen takia, että mielestäni ero sisältää yhden erityisen fiksun liikkeen: neljä lasta jäi asumaan parin omistamaan isoon asuntoon, kun taas isi ja äiskä hankkivat kumpikin oman yksiön. Vanhemmat elävät vuoroviikoin lasten kanssa isossa asunnossa ja vuoroviikoin omissa asunnoissaan. Jea? Ai laik dät!