Category Archives: ruoka ja juoma

Heijaa tonne ja tänne

Normaali

Kyllä, aurinko ilahduttaa aina näyttäytyessään. Mutta muuten koko viikko on ollut ihmeheijaamista kodin ja työn välillä. Olen viettänyt noin puolet työpäivistä pakkokokouksissa ja puolet kotona. Stressimassu on äitynyt ikäväksi taas pariksi päiväksi ja lihaksetkin tuntuu olevan ihan juntturassa vaikka aamulla venyttelin. Mitään podijuttuja ei pysty tekemään kunnolla, jos massu on turvoksissa mallia raskaana 5 kk, tietenkään.

Näin viritetään kahvipaketin kesto ikuisuuksiin. Ei oo meinaan kahvilla menekkiä. Ruokakin ois enimmäkseen puuroja ja riisikakkuja näinä huonoina päivinä. Vein jo hiutalevarastoa kakkostyöpisteeseenikin (ykkösessä ne on olleet vakiona jo vuosia). Birdy tosin sai massunsa kuntoon luopumalla juurikin viljoista. Mä en saa päätäni käännettyä sille mallille, että edes kokeilisin. Kun massu on pahana, sinne ei sovi mikään muu kuin puuro! Leipää olen vähentänyt jo ennenkin, ja mulla on nyt perusleipä näkkäri gluteenitonta mallia. Mutta että kokonaan luopuisi kaikista viljajutuista…? Ei oo mahollista. Stressistä voisin iloisesti luopua, mutta kun se ei taas ole mun päätettävissä. Siinä pää ja maha tekee yhteistyötä ihan niin kuin tykkäävät.

Nyt just tuntuu hyvältä. Heijaaminen eri paikkojen välillä jatkuu viikon loppuun, mutta kivuttomana kivempaa, tietty. Ihmettelin jo 1-pisteen huonekaverille, miten voikin tuntua näin iloiselta asialta päästä oman pöydän ääreen huomenna. Hänen ihana vastauksensa sisälsi oletuksen helvetin hyvästä seurasta ja tilasta, jossa voi jurottaa hiljaa omia töitään tehden. Olemme luodut toisillemme! :-))

Posipossu

Normaali

Mysliä ja mustikkamaitoa! Lidlissä on parhaat pakastemustikat (pakastinmustikat). Mutta turha mennä penkomaan Söörnäässin Liideliin, vein sieltä viimeiset.

Tänään pelästytin kollegat saamalla kaksi positiivisuuskohtausta. Ensimmäisen muistan itsekin – se oli keissi jossa 20 muuta osanottajaa oli vaipumassa ahistuksen varjoon, mutta kannustelin että ei kannata, tunnen sen ahistavan asian jo etukäteen, EIKÄ se oo niin ahistava, kun siihen pääsee käsiksi. Toisesta kohtauksesta muistan vain kollegojen hirnumisen, ”mikä sillä on tänään?!”.

No en tiiä tosiaan. Mitään erityistä syytä ei lie positiivisuuteen, paitsi että nyt on kevään kiireviikoista jo KAKSI takana ja oon vielä ihan hyvin hengissä. Vain yksi sairaspäivä tällä viikolla, ja senkin vietin töissä.

Ite tein

Normaali

Ai hinputti, unohin taas, miksi ei pitäisi tehdä ruokaa itselleen. Ei, vaikka ois vähän tekemisen puute ja luomisen tarve. Koska voi sattua, että siitä ruuasta tulee niin hyvää, ettei voi lopettaa syömistä! Argh, tässä ollaan taas.

Ihan ilman reseptiä tein ja jokaikisen osasen mitta kokonaisuudessa osui tasan kohdalleen, niin kiinteiden kuin nesteiden. Tätä ihmettelen eniten, koska enhän mä siis laita ruokaa, kuten täälläkin monasti todettu… kokemussormee ei yksinkertaisesti ole.

Hinputin makarooniloota!

Hinputin makarooniloota!

Simpukkapastaa kattilaan, quornia ja vihanneksia pakkasesta kulhoon. Yks sipuli palasiksi ja pannulle, quornit ja vihannekset kohta tekemään hälle seuraa. Muna(soija)maitoon sekoitin Jamie Oliverin pastakastiketta, mustapippurii, chiliä ja suolaa. Kaikki sopi uuniastiaan ihan just. Jotain juustopalasia siihen päälle ja uuniin. Jumalaare että tuli hyvää. Mutta tietenkin liian paljon, sehän näissä itelle laitetuissa aina on. Toisaalta, viikonloppu tulossa ja mulla on jo hyvät safkat tiedossa.

Ehkä pienin pullo punkkua tuohon kylkeen. Ois. Ois se.

Ruokaa, lääh!

Normaali

Ihan rukoilematta järjestyi tää: puskaan ilmestyi uusi aamiais- ja lounasravintola. JIHUU! Tuohon suoraan tien toiselle puolelle! Niin uusi, ettei edes google löydä vielä. Lähetin kolmen hengen partion ottamaan selvää lounaasta. Tulivat takas isojen kehujen kanssa.

Tämä helpottaa elämää, oikeasti. Oon välillä käynyt tuhdilla aamiaisella tuossa huoltsikalla, jotta päivän salaattia voi sitten venyttää mahdollisimman myöhään. Lämmintä ruokaa kun ei ole juurikaan ollut saatavilla (no, paitsi siellä huoltsikalla). Nyt saattaa muuttua. Syön lämmintä ruokaa aina jos huvittaa? Ou män :-)

PS. pomo toi joululahjat tänään. Kiitti…

Viimeiset vapaahetket, hej hej

Normaali
kissa katsoo ikkunasta lumisadetta

Lunta…

No voi perhe, ois pitänyt tajuta paistaa nuo viimoset piparit nyt samalla kun uuni posotteli kolmatta tuntia hapankaalisoppa sisuksissaan! :-( Vaan enpä tajunnut. Olemme ilman piparia (Otaniemessä tuttu tunne vanhastaan), tyydymme soppaan.

Olen katsonut taas liikkuvaa kuvaa lähes tukehduksiin saakka. Tänään meni kolme dokkaria Areenasta plus yksi kirjaston leffa. Eilen ja toissapäivänä Toisen kanssa ja Syke, kaikki uudet jaksot. Kyllä, katson jopa kotimaista nykyään. JOS on hyvää! Noi on. Jossain välissä sujahti myös Nuori Morse ja Scott&Bailey. Onneksi Areenassa on nykyään niin paljon uusintoja, ettei tarvi ihan kaikkeen hyväänkään tarttua. Ja onneksi myös sarjat loppuu aikanaan!

En oo voinut kovin hyvin nyt pariin päivään, mutta huomenna taas reippaasti rekkain alle. Vielä huomenna voin valita, menenkö toimistoon, jossa saa lämpimän lounaan, vai sinne susipuskaan. To-pe jo puskapakko.

Nytpä löytyi!

Normaali

Join aiemmin Löfbergin Lilan tumminta ja toiseksitumminta kahvia. Kunnes tuli Black Presidentti, sitten siirryin lennossa siihen. Mulla on jatkuvasti jääkaapin päällä kardemummaa sekä sekoitus inkivääriä ja kanelia, notta jos tarvii jotain makusiivua kahviin. Mutta nyt…

kahvipaketti

Nordqvistin Reilun kaupan Reko, tummin paahto. NYTPÄ LÖYTYI. Tämähän maistuu suklaalle ihan itekseen! Mahtimaku! Turhaan tätä edes maustaa millään. Pakko ehkä ruveta juomaan kahvia sata kertaa päivässä :-D

Puk puk Joulupuk!

Normaali

Erilainen aatto! Pukinmuori tuli jo iltapäivästä hirmuisten kantamusten kanssa, ja mie aloin pilkkoa juureksia. Muori hoitikin melkolailla loput. Paitsi olin laittanut hapankaalisoppaa jo edellisenä päivänä, se oli mun siivu. Muori pisteli juureksista ruukkua ja pataa ja jälkkäriksi vielä sherryssä kypsähtäneitä päärynöitä. Ei loppunut ruoka kesken.
aa ja pee ruokapöydässä

Joulupukki itse tuli lahjatöistä kahdeksan maissa. Otettiin aina himoittuja valokuvia puksun kaa, ja sitten syömään. Mainioita ei-jouluruokia riittää vielä pariksi päiväksi sekä meille että heille.

Nyt takas lojumaan.

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Uuuu, naamakin menee julki, kun on niin makoisat olosuhteet!

Tukossa

Normaali
"Tässä on kyllä jono!"

”Tässä on kyllä jono!”

Hakaniemen halli tänään klo 10. Kauppias sanoi, että kun ovet aukesi, toisesta päästä vyöryi sisään 250 ihmistä ja toisesta päästä toiset 250. Gawd! Onneksi mulla oli asiaa vain leipätiskille, siellä ei ollut jonoa.

Eipä paljon tarvinnut

Normaali

Tällä viikolla: kaksi joululounasta, kaksi muuta lämmintä ateriaa, yksi iltapala kaverien kaa, vajaa karkkipussi, alkkomahoolia yks punkkulasi ja yks skumppalasi –> kaksi kiloa lisää. Kyllä läskit pullahtaa pikaseen, näköjään jo alle viikossa kun oikein yrittää!

No, nyt voiskin koittaa silleen, että se aatto… jestas, olenkos mä täällä puhunutkaan? JOO EN. Jouluaattona tänne meidän kaa tulee siis joulupukin muori! Joulupukkihan on tietenkin keikalla tuntikausia, koska joulu. Me laitellaan täällä hyviä juures- ja vihannesruokii muorin kanssa, ja kun punkki tulee töistä, syödään laitelmat ja sit nui menee takas Korvatunturille.

Niin sitä jäin sanomaan, että safkojen osalta aatto menköön niin kuin menee, mutta muuten nyt pitää jo ruveta taas niuhottamaan, ei muuten tuu mitään. Kyllä ei ollut ilo pompata vaa’alle äsken vaikka tiesinkin, mitä sieltä on tulossa :-(