Kotoa ulos

Vallilan ääsmarketissa on yks myyjä, joka kysyy aina, laitetaanko pakastimet pussiin. Täs joku päivä en enää kestänyt, kysyin siltä:
– Pakastimet?
Johon hän vastasi tyynesti:
– Niin, nämä tässä.

No, eihän siinä sitten mitään. Ei laiteta pakastimia pussiin. Kuitenkaan.

(Myyjä on ihan suomalainen. Eihän tässä muuten mitään hauskaa ois.)

– – – –

Aurinko sai aikaan, että ilman suurempia pertsalle potkimisia sain itseni lähtemään ulos. Suuntasin ensin Kaapelille Kustom Kulture Showhun. Enhän mä silleen harrasta, eikä kukaan tuttukaan, mutta kun nuo tuunatut autot ja motskarit on vaan niin kauniita esineitä! Näytti pitkälti perhetapahtumalta – kaikki tunsi toisensa enkä mä tuntenut ketään… No, yks netistä tuttu on piireissä ja verkostoiduin sen verran, että sain kuulla tään ihmisen olevan tulossa. Ei tullut aika pitkäksi odotellessa, oli meinaan sitä silmänruokaa ihan tarpeeksi. (Flickr!)

Ehdin kuitenkin lähteä ennen kuin ainokainen melkein-tuttuni tuli, koska oli tarkoitus ehtiä nipinnapin leffaan. Ulkona kuitenkin huomasin, että pashat, en kerkee, joten kotiin kävi suunta. Kunnes kohta sitten kuitenkin leffaan…

Voihan Ida. Vannoin jo vuosia sitten, että en katso enää yhtään Kaurismäen leffaa, ja sitten tulee joku puolalainen ja puukottaa just siihen kohtaan. Replikointi, kuva-alan käyttö, mustavalkoisuus, näyttelijöiden ilmeettömyys, kaiken resuisuus. Ooh, missä olenkaan nähnyt tätä ennen??! Idassa on ihan hyvät ainekset, mutta jos ihminen on jo valmiiksi tuskastunut lajityyppiin, niin eihän se iloksi muutu.

Netvibes, ei hyvä

Pekkakin sanoo: Netvibes on mennyt aika paskaksi. Ja on ikävä Google Readeria. Esim. eilen Netvibes tyhjensi multa kaiken, myös Saved ja Recently read, syötteistä nyt puhumattakaan. Aissssaatana kun otti pattiin, vaikka kohta tilanne korjaantuikin.

Niin että te mun melkein kaksisataa seurattavaa, pliis anteeks jos en aina kommentoi! Kun en välttämättä ole edes nähnyt postausta. Snyyf.

Saunalahti-vitun-Elisa!!

Langaton verkko romahti jouluaattoiltana. Twitterissä palvelua seuraavan kerran 29.12. Asiakaspalvelu vastaa jätettyihin viesteihin viiden arkipäivän sisällä. Puhelimella turha yrittääkään ainakaan ennen 27.12. Kiitos taas vitusti, Elisa.

– – –

Jatkuu! Asiakaspalvelussa oli joku vastaamassa, OmaSaunalahti-kautta. Tosin eipä siitä apua ollut, niilläkin neuvoilla yhtä motissa istutaan langattoman suhteen.

Siel nyt joku jo miettii, että mitä akka valittaa, jollainhan se näkyy näitä viestejä kirjoittavan. Joo, samalla verkolla missä on puhelin. Kun taas pukkikuvien julkaisuun tarviin vehkeen jossa on Photoshop ja se toinen verkko, jota en koskaan itse halunnut, koska se on paska Elisa. Taloyhtiö halusi, ja sen jälkeen elämässä onkin ollut ongelma ongelman jälkeen. En muista, että Welhoa olisi tarvinnut kirota vähintään kerran kuussa alimpaan helvettiin. Toista on tämä horo, joka haluaa olla kaikkien kanssa joka paikassa ja aina.

– – –

Jatkuu. Sillä aikaa kun nukuin aamun lisäunia, netti oli korjaantunut. Soitti sentään joku tuolta horofirmasta perään.

Vaikka tää nyt taas toimiikin, en silti lakkaa ihmettelemästä sitä, miten helevetisti Elisan netti voikin pätkiä. Mähän en edes tiedä mitä kaikkee täällä tapahtuu silloin kun en itse ole kotona. Mutta naapuri tietää – hän työskentelee kotona.

Suhru

Kokeilin tätä. Syötin tarkasteltavaksi sukunimeni – niitä on vain yksi Suomessa eli haku on uniikki. Lopputuloksesta pätkä alla. Kannattiko? Nääh, en nyt tiä.

Puuh!

Jokohan captchoihin tulis jotain helpotusta?

Miten kätevää!

Silläkin uhalla että saan taas ”katseita”…

Taannoin mouhasin työkavereille, miten hieno keksintö onkaan kännykässä tää lentotila (jonka olin ite just löytänyt), koska se estää kaikki kilinät ja viestit, mut silti kännykkä toimii kellona ja herätyskellona. Tyypit kattoivat silleen, että niii-in, sä kuulit tästä siis nyt, muutama vuosi kaikkien muiden jälkeen, no kiva.

Nyt haluisin kertoa kaikille Wetransferista, joka on iiiihan älyttömän kätevä isojen tiedostojen siirtoon!

Ai kaikki tiesi jo. Ookoo. Otan takkini.

Viime aikojen iloja

Toisaalla jaksan valittaa kovasti kaikesta, mutta nyt voisin kirjata muutaman viimeaikaisen ilonaiheen. Sellaisen, joita en tietääkseni ole vielä täällä pölpöttänyt.

1) A Most Wanted Man ja Lumiauramies. Ovat hirmuisen hyvää työtä. Most Wanted on semmoinen agentti/vakoojajuttu, samalla Philip Seymour Hoffmanin kolmanneksviimeinen leffa. Musta on niin hienoa, että ulkonäköä palvovassa Hollywoodissa voi rujokin kundi päästä pitkälle, kun osaa oikeasti työnsä eli näyttelemisen. Poseeraajia on ihan tarpeeksi muutenkin. Lumiauramies taas kopsahtaa melko sujuvastu huumorintajuuni, joka on reunoilta pikimusta. Tsihii! Norjalaiset, melkoisia venkoilijoita.

2) Petteri Järvisen NSA-kirja. Ensinnäkin: älyttömän kiinnostavaa, joka rivi! ”Sen minkä toiset pystyvät kuvittelemaan, toiset pystyvät myöhemmin toteuttamaan.” Elämä voi olla leffaakin ihmeellisempää! Tämä kirja on myös selvästi rentouttava (aiheestaan huolimatta), sitä voi lukea illalla ilman että jää juoneen kiinni loputtomasti, kuten dekkarien ja jännärien kanssa tuppaa käymään.

3) Paramax Forte 1000 mg. Tuhat! Ja lisäksi aputeekin täti sanoi, että aikuiselle ihmiselle oikeastaan tonni vasta alkaa auttaa. Suotta niitä hennompia napsimaankaan. En ollut tuotakaan tiennyt :-/ Nyt tiedän.

Vakava virhe

Käytän töissä yhtä ohjelmaa, joka pitää käynnistää päivittäin uudestaan. Se ei tykkää että yritetään jatkaa niillä pohjin mihin eilen jäätiin. Jos vahingossa koitan kirjoittaa eiliseen kenttään jotain, ohjelma tuuttaa: ”VAKAVAN VIRHEEN TAKIA SOVELLUS KESKEYTETÄÄN”.

Musta tää on aina yhtä huvittavaa! VAKAVA VIRHE. Se on. Joku malesialaiskoneen alasampuminen kalpenee vakavien virheiden kerhossa tässä. Keskitysleirit, merien saastuttaminen umpeen tai kehitysavun päätyminen diktaattorien taskuun on hädintuskin edes virhe tässä mittakaavassa, yritinhän sentään kirjoittaa eiliselle päivättyyn kenttään. Vakava. Virhe.

STRESSI saatana!

Ei jaksa. Jonotin Saunikselle tunnin kaikki yhteensä. Modeemi ei löydä ip-os. Pitäis kuulemma kokeilla läppärillä yhtä juttuu. Läppäri on töissä, siks haluaisin ihan että tää mun koti-wlan (josta maksan btw) toimisi. Toistaiseksi siis mennään 3Gllä. Kohta pitäisi mennä kattomaan, pörrääkö Areena sillä kuin hyvin. Jos ei, kyynel pirahtaa. Oon muutenkin ihan saatana stressissä, kuun alusta ollut töissä ja jo ois loman aika.

(EDIT myös seinänaapurilla netti rikki, en o yksin…)

Aaaa lomasta puheenollen, meillä ei ole nyt yhtään naispuolista työterveyslääkäriä. KIVA! Kukaan ei oo vaan virallisesti muistanut kertoa tästä – tuolla käytävällä kuulin.

Nukun kuin vauva, herään tunnin välein itkemään. No ei sentään itkemään, mutta jos herää kymmenisen kertaa yössä, missä vaiheessa ehtii kii siihen syvään uneen? Ei missään. Hermot menee saatana ihan kohta. Ei ne viikonlopun 11-tuntiset enää mitään auta, niistä on jo kaksi yötä aikaa! Huonekaverilla duunissa sama juttu, yhtä heräilyä ja painajaisia. Ollaan loistavia ilmapiirin luojia näillä eväin.

Asioita joista selvittävä

Kesän hellekärsimysnäytelmä alkaa olla ohi. Mieluummin mitä tahansa kuin sellaista. Kylmästä aina selviää pukemalla päälleen, mutta saatanan hellettä ei pääse pakoon mitenkään. Jopa jääkaappi näytti kärsivän – tiedän, kun sulatin äsken pakastelokeron. Siellä ei ole ikinä ollut edes jäätä, mutta nyt kun luukkua auottiin jatkuvasti kylmien kallepötiköitten toivossa… Oikeastihan tuo kaappi sulattaa itse itsensä, ei sille tarvii tehdä mitään. Mutta tästä kesästä sekään ei selvinnyt itekseen.

Tuijotan pilviä lumoissani. Satakaa, satakaa vaan! 

Viime päivinä on tullut tosi paskoja päivityksiä. Ensin puhelimeen iskeytyi jokin windows-päivitys joka sotki ääniä (hälytys, merkkiäänet, kuuluvuus) sekä bluetoothin, ja vualaa, kun alan päivittää blogeja, WordPress on rikkonut ihan toimivan uuden artikkelin luomisen. Esikatselua ei saa toimimaan, ja julkaisun kanssakin on toisinaan niin & noin. No ketä nää horinat kiinnostaakaan, mut onhan omia juttuja aina kiva lukee. Muaahahaha!