Category Archives: tekniset

Ask

Normaali

No eipä hyvää päivää taas! Ekanakin, jos ei kaverin tai ystävän parisuhdetilannetta tiedä, niin vois mitata uudelleen, minkä verran kavereita tai ystäviä sitä tosiasiassa ollaan. Ja toiseksi, varmaan just tarvittiin Feibuun uusi toiminto tällaisen kysymyksen esittämistä varten. Haluisin tietää, keitä on ne, jotka ei uskalla kysyä ihmiseltä, mutta uskaltaa painaa Ask-nappulaa. Vähän alkanut ehkä vinoutua toi, mihin kaikkeen jotain feibupaskaa tarvitaan. Gawd!

Luddiitti

Normaali

Muistan kun kertakäyttökamerat tuli. Olin niin pöyristynyt että lähes vihainen: kertakäyttö plus kamera ei vaan käy eikä kävele! Sehän kuulostaa samalta kuin vaikka kertakäyttöuuni tai kertakäyttöfööni, eli ihan helevetin idioottimaista! Kamera ei ole mikään ’kertakäyttö’!

No, sittemmin olen kyllä ymmärtänyt, että esim. bileissä tai retkellä on tosi kätevää heitellä kaikille omat kamerat ja sanoa kuvatkaa.

Sitten tuli tamagotchit. Meikä taas että MITÄ VTT, virtuaalilemmikki??! Joku piipittävä kikkare jonka voi syöttää kuoliaaksi? Ei lemmikki ole virtuaali! Lemmikki on lemmikki! Helevetti tätä maailmaa!

No, sittemmin tajusin, että jos kakara saa jonkin virityksen kestämään hengissä hoitamalla sitä oikein, niin ehkä tässä on jotain viitettä tai evästä tulevaisuuteen.

Sitten tuli kännykät. Taas naama kohtasi kämmenen, ei hyvänen aika. Kannettava puhelin, jotta voi olla tavoitettavissa koko ajan ja soitella kaikille koko ajan? Kuka idiootti tähän muka lähtee mukaan?

Sittemmin huomasin että jokuhan lähti, ja itsekin kannan kännykkää työajan ulkopuolella turvapellenä ja kellona. Työaikana sitä on pakkokin kantaa, koska on työnantajan puhelin.

Muistelin näitä juttuja tuolla pysäkillä istuessa ja sain päähäni kuvan… Neandertalit kurkkii puskan takaa homo sapienseja notskilla ja tuumaa: ”Mitä ih-met-tä ne duunaa hyvälle raa’alle lihalle? Ne työntää sen tuohon välkkyvään sotkuun!” Ja myöhemmin homo sapiensien lapset nyrpistävät sievää nenäänsä sähkölle…

– – – – –

Minäkin olin muuten tosi innoissani internetistä, ihan alusta saakka. En ole ihan toivoton! Ensin ihastutti mahdollisuus siitä, että pääsee tutkimaan kaikkia juttuja ihan ympäri maailman. Mutta varsinaisesti koukuksi osoittautuikin se, että pystyy luomaan kontakteja ja sosialisoimaan ympäri maailman. Sillä tiellä ollaan vieläkin, enkä tiedä miten tulisin toimeen ilman.

Viheriää!

Normaali

Sekä Helsingissä että Espoossa on koivujen oksat alkaneet vihertää. Ihan noin vaan! Taas se on, tää ihana hetki. Kesän lupaus :-))

Kamuille tiedoksi, että puhelimeni jossain määrin kuoli viime yönä. Toimii enää lanka seinässä. Hii, mulla on lankapuhelin! Tiedottelen, kun/jos saan ehjän lähiakoina tilalle. Pistäkee mailia jos ei muuten tavoita.

Jotain hyödyllistä

Normaali

Sain huollosta uuden*) iipadsukkaisen. Which is nice. Vähän (lue: paljon, tosi paljon) pelotti sitten kotona alkaa ihan yksin täällä uppimaan iTunesista niitä varmuuskopioituja juttuja. En edes tiedä, sähläsinkö oikeasti mitään, aika haparointia oli kyl välillä. Mutta nyt mulla on kaikki samat appsit kuin ennenkin paitsi yks joogahomma jäi latautumatta. Yksikkömme Pojat saa katsoa sitä kun palaan töihin. Onneksi mulla ei ollut paljon kuvia, koska nekin on nyt jossain mistä en löytänyt niiden palautusta.

*) ei muuten ollut uusi, vaikka kundi sanoi niin, mutta onpa kuitenkin ehjä. Huomasin ei-uutuuden kun aloin siirtää vanhoja kamoja iTunesista.

Mutta eka lomapäivä siis hyödyllinen! Padihommien lisäksi sain vietyä talvitakin pesulaan ja katsoin yhden parituntisen leffan aamulla tääl kotona. Dead Man Down ei tainnut tulla teatterilevitykseen Suomessa ollenkaan vaik siinä on ohjaajana Oplev ja naispää Noomi Rapace, eli samat temmeltäjät kuin Miehet jotka vihaavat naisia.

Noomi Rapace! <3 sydänsydänsydän

noomira

Swell

Normaali

Ihmeellistä. Siel ne kundit on istuneet viikon mun iPadin päällä, kun ”täs on find my iPhone päällä, ei voi tehä mitään”. No ei voi olla, kun ite sen käänsin pois päältä heidän nähtensä firman tiskillä. Miten se on edes voinut mennä päälle ilman mun salasanaa? Ja kuinka pitkään ne ois jättäneet tään käsittelemättä ellen olis itse ottanut yhteyttä? Just tällaista en jaksa.

No, ohjeista huolimatta en saanut käännettyä Findia pois etänä, joten jouduin sitten tekemään tyhmästi ja laittamaan heille mun salasanan ja käyttiksen emaililla. Rasittaa, koska se on tyhmää – vaikka on kyseessä Mac-huolto joojoo, ja voi luottaa joojoo. Kun vuosikausia on kuitenkin paukutettu päähän että salasanoja ei luovuteta jne.

Ok tietenkin vaihdoin salasanan. Omppu saattaa lähettää uuden vehkeen jo maanantaina?

Bugibugi

Normaali

Mun iPad (ostettu elokuussa 2012) meni kummalliseksi jokin aika sitten. Liikkuva kuva alkoi pikselöityä toisinaan. Samalla meni tietysti äänetkin, mutta äänillä oli taito säröytyä ja jopa kadota itsenäisesti, vaikka kuva pysyi ennallaan. Sitä jonkin aikaa katselin, koska usein korjautui kun laittoi off-on. Sitten kun ei enää korjautunut yhdellä off-onilla, vein duuniin yhelle katottavaksi.

Pistettiin padin kamat talteen iTunesiin ja laitettiin uudet tehdasasetukset. Varmuuskopio takas iPadiin ja – ei helevetti, jo samana iltana ääni hävisi taas! Jouduin laittamaan neljästi off-on, ennen kuin ääni palasi. Tällä kertaa kokeillessa varmistui sekin – no ihan kuin ei olisi ollut varma jo ennen – että vika on laitteessa, ei omenakaupasta tuoduissa softissa: ääni hävisi myös Voice Overista, joka sentään on defaultteja käyttöominaisuuksia samalla lailla kuin vaikka näppis.

Kone on jo puolitoista vuotta vanha, mutta EU:n alueelta ostetuille kamoille tulee 2 v takuu, joten eikun huoltoon.

Huollossa ei löydetty vikaa, joka aiheuttaisi kuvaamani tilanteet. Ensi viikolla selviää, lähettääkö omppu mulle uuden vehkeen. En tiiä, kuinka herkkää teknologia saa nykyään olla, mutta kyllähän se tuntuu aika roisilta, että puolitoista vuotta riittäisi viemään kaiken kuvaan ja ääneen liittyvän satunnaiseksi ja epävarmaksi. Ei oo mahdollista että valmistaja olisi itsekään tyytyväinen tuohon.

Syöminen ja seuranta

Normaali

johtoo

Onneksi tuli kerrankin mentyä Kampin kauppakeskuksen yläkertaan. Johto Cafessa oli iloinen ylläri kasvissyöjälle, joka on kuukauden vetänyt lounaaksi salaatteja, joissa on pääperiaatteessa aina samat kamat pienellä kierrolla. Johdossa oli ihan muuta! Lautaselleni päätyi yrttiporkkanoita, soijasuikaleita ja mandariineja plus avokado-juggekastiketta. Hehkun vieläkin! Ei aurinkokuivattuja tomaatteja tänään! Ei artisokansydämiä! Ei fetaa, ei pähginöi!

Josta päästääkin sitten syömisen seurauksiin. Vaaka! Heitin sen Omronin paskavaa’an kirpparille jo aikoja sitten, mutta 15 vuotta vanha vaakani meni myös rikki viime viikolla. Pelmusin äsken netissä etsien tarkkoja vaakoja (lähinnä ihmisten keskusteluista, sieltähän ne vinkit löytää) koska eniten vituttaa se, että jos hyppää vaa’alle muutaman sekunnin välein, niin paino saattaa vaihdella vaikka jotain neljä kiloa. Vähän hakusessa on. Instru ei enää taida edes myydä vaakoja. Niitä, joita jutuissa mainittiin hyviksi on lähinnä Soehnle, Salter ja EKS. Emmä siitä hinnastakaan niin, kunhan ei yli satasen menis. Mutta kun ei noita voi hiplata missään – ne on kaikki jossain verkkokaupoissa.

Tässä kohtaa ottaisin mieluusti vinkkilöi vastaan. Kokemuksia, merkkejä ja saatavuuksia. Siihen tapaan. Joo?

Sekavia huomioita

Normaali

Duunissa joutuu nyt taas tekemään töitä (on se niin väärin jne.), ei ehdi seilaamaan netissä juur ollenkaan.

Töissä oli hetken aikaa kivaakin. Yksi hetki oli sellainen, jossa huomasin tekeväni simultaanisti kolmea eri juttua: yhtä elävän ihmisen kanssa, yhtä edistin samaan aikaan mailitse ja yksi odotti kiireellisenä tekstiviestinä puhelimessa. Tämmöinen rytmi passaa mulle oikein hyvin, tuntee ikään kuin tekevänsä jotain.

Toinen hauska hetki oli, kun vilkkaan työkamun kanssa perinteisesti valitsimme meille hakevista ns. harjoittelijoista (ei ne oikeasti ole harjoittelijoita, mutta sanotaan vaikka näin) sopivat eli suoritimme karsinnan ulkonäön perusteella. Vain yksi kelvollinen löytyi. Mut se olikin aika hyvä. Mmmm! Valitettavasti huonommat asiantuntijat valitsevat huomenna sitten oikeasti. Toki kerromme kokouksen alussa alustavan tuloksen, kuten aina. Ottakoot sitten vaikka päteviä, jos eivät tykkää meidän puolueettomasta ja yksimielisestä päätelmästä!

Yritin pitkästä aikaa yhdistää langattoman näppiksen iPadiin. Kyl otti aikaa ja hermoa. Joo, bluetooth oli päällä, oli vaihdettu patterit näppikseen, oli sammutettu ja laitettu päälle sekä padi että näppis. Ei vaan synny. Sit rupesin vaan naputtelemaan kaikkia nappuloita täs näppiksellä, ja hups, yhteys syntyi. Mua pidetään muuten teknisenä nerona joissain piireissä. Se on lämmittävä ajatus, kunnes törmää tälleen todellisuuteen, naama edellä.

Sitten lopulta jotain asiaakin: helsinkiläiset, muistakaa että kirjastot ja helmet.fi on sulki (edit!) ti-ke, osin ma ensi viikolla. Vältä vierotusoireet, toimi ajoissa!

Pelkkiä hyviä uutisia

Normaali

The World’s End tulikin saman tien leffateatteriin! Olenpas iloinen teidän kaikkien muiden puolesta, vaikka ite en jaksakaan mennä katsomaan toiseen kertaan. EDIT: Sylvin arvostelu tässä.

Viikonlopuksi on viritteillä vähän toisenlaista leffaelämystä. Mennään kamun kans kattomaan Betoniyö, vihdoin. Moni järjellinen olento on ollut sitä mieltä, että ihan kannattaa.

Vein Welhon/DNAn kamat pois, eli nyt mulla on pelkkää Saunalahtea. Prosessin päättäminen aina tavallaan iloinen hetki, koska jotain tulee valmiiksi. Koska olin jo Sanomatalossa, kävin samointein verenluovutuksessa. Olen pelkkää rrrrrautaa – 138 whoohoo!

Olin saanut työkaverilta vinkin, että jokin joogahuone on tyhjentänyt yhteen second handiin. Kotimatkalla osuin niin lähelle, että oli pakko käydä katsomassa. Joogamatot oli menneet, mutta kiinnostavia ylläreitä oli lateksinauhat ja painopallot. Hierojani oli nimittäin kertonut näistä Voodoo Bandeistä (joita ei kai edes saa Suomesta) ja kuulemma jotkut niistä intoilee ihan tosissaan. No, kasasin 8 kpl ehjimpiä nauhoja siitä ja soitin hierojalleni, että täällä ois tämmöisiä, ei tää oikeata vuuduuta ole mutta venyviä lateksinauhoja pari eeroo kappale, että montako laitetaan. Lähti neljä itelle, neljä hänelle. Lisäksi otin pari 1 kg palloa itelle ja pari hänelle. Ne on pinnalta vähän pehmeitä, niiden päällä voi esim maata selällään ja siten rentouttaa selkäjuttuja.

Aika mielettömiä second hand -ostoksia. Noikin maksaa uusina vaikka mitä. Tässä on vielä sekin hyvä puoli, että jumppakamathan on ainoa sektori, josta en voi sanoa että ”mulla on kaikki tarvittava”. Pöytä on täynnä meikkejä, kaapit täynnä vaatteita ja kissanruokaa, kaikkea on – mutta kyllähän sitä nyt aina uusi joogamatto tai pallot tai pari nauhaa… tai pari jumppakirjaa… :-D

Nyt lähden puhdistelemaan nuita palloja ja kokeilemaan nauhoja. So’n soromnoo.