Category Archives: terveys

Heijaa tonne ja tänne

Normaali

Kyllä, aurinko ilahduttaa aina näyttäytyessään. Mutta muuten koko viikko on ollut ihmeheijaamista kodin ja työn välillä. Olen viettänyt noin puolet työpäivistä pakkokokouksissa ja puolet kotona. Stressimassu on äitynyt ikäväksi taas pariksi päiväksi ja lihaksetkin tuntuu olevan ihan juntturassa vaikka aamulla venyttelin. Mitään podijuttuja ei pysty tekemään kunnolla, jos massu on turvoksissa mallia raskaana 5 kk, tietenkään.

Näin viritetään kahvipaketin kesto ikuisuuksiin. Ei oo meinaan kahvilla menekkiä. Ruokakin ois enimmäkseen puuroja ja riisikakkuja näinä huonoina päivinä. Vein jo hiutalevarastoa kakkostyöpisteeseenikin (ykkösessä ne on olleet vakiona jo vuosia). Birdy tosin sai massunsa kuntoon luopumalla juurikin viljoista. Mä en saa päätäni käännettyä sille mallille, että edes kokeilisin. Kun massu on pahana, sinne ei sovi mikään muu kuin puuro! Leipää olen vähentänyt jo ennenkin, ja mulla on nyt perusleipä näkkäri gluteenitonta mallia. Mutta että kokonaan luopuisi kaikista viljajutuista…? Ei oo mahollista. Stressistä voisin iloisesti luopua, mutta kun se ei taas ole mun päätettävissä. Siinä pää ja maha tekee yhteistyötä ihan niin kuin tykkäävät.

Nyt just tuntuu hyvältä. Heijaaminen eri paikkojen välillä jatkuu viikon loppuun, mutta kivuttomana kivempaa, tietty. Ihmettelin jo 1-pisteen huonekaverille, miten voikin tuntua näin iloiselta asialta päästä oman pöydän ääreen huomenna. Hänen ihana vastauksensa sisälsi oletuksen helvetin hyvästä seurasta ja tilasta, jossa voi jurottaa hiljaa omia töitään tehden. Olemme luodut toisillemme! :-))

Auvoneuvo

Normaali

Sain tilaamalla edellisestä työterveyshuollosta käyntiraportit elikkäs nää potilaskertomukset. Paljon oli kaikenlaista kipukäyntiä. Kertaakaan ei lääkäri sanonut, että mene hierojalle (tään tosin tiesin jo ennen rapojen lukemista). Näköjään vuonna 2011 aloin tihentää hierojakäyntejä kertaan per kuukausi, ja nyt ehkä puolisen vuotta olen jo käynyt joka kolmas viikko.

Ja nyt, vakavasti: hieroja on se oikea osoite. Ei apteekki. Kyllä on kivut niin vähentyneet, kun on rouhittu kunnolla kaikki saakelin lukot ja jumit. Kun itse vielä viittii sen verran kotona, että venyttelee, jumppaa ja pyörii rullien ja pallojen päällä pari kertaa viikossa, niin jo sillä. Ehkä elän vain fyysisesti hyvää vaihetta, mutta viimeksi kulunut kuukausi on ollut kivuttomin vuosiin. Suurin osa kiitoksesta lankeaa nimenomaan hierojalle.

Hyvät keski-ikäiset keskiäkäiset lukijani, te kumpikin. Menkää hierojalle. Yllätytte. Ette edes tienneet niistä jumeista ja hemmetin lihaskalvoista, mitä sieltä löytyy. Yllätytte myös siitä, miten keijukevyt olo on, kun kaikki ne jumpet on purettu. Menkää hierojalle uudestaan. Menkää säännöllisesti. Elämä auvoistuu!

Posipossu

Normaali

Mysliä ja mustikkamaitoa! Lidlissä on parhaat pakastemustikat (pakastinmustikat). Mutta turha mennä penkomaan Söörnäässin Liideliin, vein sieltä viimeiset.

Tänään pelästytin kollegat saamalla kaksi positiivisuuskohtausta. Ensimmäisen muistan itsekin – se oli keissi jossa 20 muuta osanottajaa oli vaipumassa ahistuksen varjoon, mutta kannustelin että ei kannata, tunnen sen ahistavan asian jo etukäteen, EIKÄ se oo niin ahistava, kun siihen pääsee käsiksi. Toisesta kohtauksesta muistan vain kollegojen hirnumisen, ”mikä sillä on tänään?!”.

No en tiiä tosiaan. Mitään erityistä syytä ei lie positiivisuuteen, paitsi että nyt on kevään kiireviikoista jo KAKSI takana ja oon vielä ihan hyvin hengissä. Vain yksi sairaspäivä tällä viikolla, ja senkin vietin töissä.

Viikon saldo

Normaali

Kevään ensimmäinen rankahko viikko takana. Ei menny niin huonosti kuin ois voinut. Vain kaksi päivää stressipipinä ja kerran lääkärillä. Kolme ehjää päivää siis, ja ehdin tehdä kaiken mitä pitikin. Vähän sotkuu välillä, mut ei menny mikään ihan hanuriosastolle. Woohoo.

Muut visiot on aika vähissä, duunia on tullut ajateltua niin päivät kuin yöt. Olen lukenut Lauri Järvilehdon Monenkirjavia kuvitelmia, ja sen voin sanoo, että on tullut luettua lukemattomia (hihi!) tylsempiä filsankirjoja. Lisäksi olen lukenut huvikseni jo ehkä kolmannen kerran Pekka Hiltusen Sysipimeän, koska (seuraa lapsekasta kitinää) haluaisin elää just tuolleen! Jänniä hommia Lontoossa, taitavia ihmisiä puuhaamassa salaisia justkia mun kanssa! Rähäkkää tietoteknistä osaamista, loputtomasti rahaa ja mielettömiä työtiloja! Sutinaa! Vakoilua ja päättelyä! Kelpaisi helposti. Huoh.

Ja sitten menin taas omiin töihini…

Vähän tämmöinen olo

Vähän tämmöinen olo

Mutta hei, töistä tullessa on VALOISAA!

Vörk vit mii, silimät!

Normaali

Ajattelin sitten viettää täydellisen lauantain malliin, jota olen kaivannut jo pitkään: kaikki asia-asiat hoidetaan äkkiä aamulla ja loppupäivä luetaan jänskäkirjaa (-kirjoja). Eka osuus meni ihan hyvin. Olin jo klo 11 potslojo kirjan kanssa. Mutta ärh, tää ikä! En ollut ehtinyt vielä ensimmäistä kirjaa loppuun, kun silmissä alkoi jo hämärtää! Okulaarit ei tykkää liian pitkästä lähelle tuijottelusta (enää). Hyvää loppuikää vaan, toivottavasti löytyy jokin toinenkin harrastus…

No ei, mut paskat siitä, pidin tuossa kaffepaussin ja nyt silmät saapi luvan toimia taas, elikkäs over&out. Pitää saada selville, kuka on se oikea pahis!

Viimeiset vapaahetket, hej hej

Normaali
kissa katsoo ikkunasta lumisadetta

Lunta…

No voi perhe, ois pitänyt tajuta paistaa nuo viimoset piparit nyt samalla kun uuni posotteli kolmatta tuntia hapankaalisoppa sisuksissaan! :-( Vaan enpä tajunnut. Olemme ilman piparia (Otaniemessä tuttu tunne vanhastaan), tyydymme soppaan.

Olen katsonut taas liikkuvaa kuvaa lähes tukehduksiin saakka. Tänään meni kolme dokkaria Areenasta plus yksi kirjaston leffa. Eilen ja toissapäivänä Toisen kanssa ja Syke, kaikki uudet jaksot. Kyllä, katson jopa kotimaista nykyään. JOS on hyvää! Noi on. Jossain välissä sujahti myös Nuori Morse ja Scott&Bailey. Onneksi Areenassa on nykyään niin paljon uusintoja, ettei tarvi ihan kaikkeen hyväänkään tarttua. Ja onneksi myös sarjat loppuu aikanaan!

En oo voinut kovin hyvin nyt pariin päivään, mutta huomenna taas reippaasti rekkain alle. Vielä huomenna voin valita, menenkö toimistoon, jossa saa lämpimän lounaan, vai sinne susipuskaan. To-pe jo puskapakko.

Heihei hammas ja heihei palkka

Normaali

Sinne meni maitohammas, heihei. Eikä vienyt pitkään, ehkä kymmenisen minuuttia. Plus yheksänkymppiä, mikä on tosi paljon vähemmän kuin kissalääkäri!

Myös löydettiin uusi optio kun en sitä implanttia tahdo. Mun puhkeamaton rautahammashan on olemassa siellä. Sen voisi jollain oikomishoidolla saada ajan mittan esiin ja riviin. Vau, viisnelonen vaihtaa maitohampista leipähampiin :-D Homman pimeä puoli, että se tulisi maksamaan saman verran kuin implantti. Eli ei näillä palkoilla.

Enkä kehtaa edes ajatella, paljonko palkasta tänään jäi, kun maksoin velkoja, bussikorttia puoleksi vuodeksi, lainanlyhennyksen, ja aijoo vastike on vielä maksamatta. Kyllä ei oo nyt tavallinen olo ollenkaan. :-(

Kävin kaupasta kylmää kahvia ja pullaa. Mmmmm, pullasuttua iltapalaksi! Oikeasti ois kyllä tehnyt mieli lämmintä ruokaa, mutta nyt ei käy.

Vanhoi kääpiä

Vanhoi kääpiä

GRRRR vihaa vihaa!

Normaali

Kiukuttaa kympillä! Tai ei enää kun rouskutin vähän pillerei. Mutta ainekset on!

En nukkunut ns. ollenkaan viime yönä. Samppasin valot klo 22 ja kattelin kelloa vielä 04. Saatana kun hermo menee! Tuli ”levättyä” joo. Eli enimmäkseen vaan pysyin petissä silmät kii, mutta sitten oli jo pakko välillä ruveta kattoo devareita kun ei kertakaikkiaan edes tuntunut että nukuttais. Hieno työpäivä siis luvassa.

No, koska on tätä flunssapaskaa myös, ajattelin pitää saikkupäivän ja nukkua edes aamulla sitten. Lääkitsin ja ruokin kissapopulaatiota 7.30 kuten aina ja eiku takas petiin. Jo yhdeksältä heräsin siihen, että Merde oksentaa aamiaisensa. Jo toinen kerta viikon sisään, ei hyvä. Huoli siis alkoi kasvaa. Ja eteisen ruma matto meni roskiin.

Ei nukuttanutkaan enää. Aloin katsella työposteja ja huomasin, että ei tuu kotona olemisesta mitään, pakko lähtee duuniin, oli flunssa tai ei. Tempasin aamiaisen, joka puolestaan tempaisi loputkin valkoiset osat huomenna poistettavasta maitohampaasta. Eli nyt se on vain tuollainen perhanan nysä, jonka ehkä joutuu jopa leikkaamaan pois ellei siitä saa kunnollista otetta vetämiseen. Voi huoh saatana. Leikkaus tietenkin maksaa enemmän kuin vetäminen. Nyt on jo pelkkää elukkalääkärivelkaa yli tonni. Ei oo ikinä ollut näin paskaa tilannetta ettei palkka riitä mihkään. Tavallisesti en edes käytä luottokorttia!

No, yks hyvä asia. Kun puhun tavallisesti, puuttuvaa hammasta ei huomaa, vaikka se on aika lähellä keskilinjaa. Sen huomaa vasta, jos alan aukoa suuta kunnolla ja hymyillä tai muuta outoo. Tässä oo ennenkään hymyilty, eikä hymyillä vastakaan. Niin.

Rägää

Normaali

No, kaikesta ei voi syyttää pikkusikareita. Kyllä tää näyttää ihan oikealta flunssalta, räkää ja yskää heti tuloksena kun lomalla liikkuu enemmän ihmisten ilmoilla. Niin kauan kuin käy vain töissä ja kotona, on turvassa kuin lapasessa. (Ehkä.)

Päivä on mennyt siis harakoitten tiliin. En oo viitsinyt edes avata verhoja, koska joulukuussa ilman lunta tuolla ei ole mitään näkemistä. Olen vain nukkunut ja katsonut devareita. Kone pesi parit pyykit.

Huomenna pakko mennä töihin ainakin puoleksi päiväksi korjaamaan omia mokiaan.

Sadetta, räntää, harmaata

Normaali

Liikaa pikkusikareita loman aikana! Yskää, nuhaa, kipeää kurkkua ja muuta skeidaa. Herättyä kuulosti peräti keuhkoputkentulehdukselta, mutta ei ehkä. Yritin aamulla manausta valkosipulilla, mutta kun se on vaan niin pahaa :( Milloinkas lääke hyvää olis.

Hienoja tunteja. B tuli käymään, saapui nukkuma-aikaan illalla ja pölli yöksi mun kummankin kissan. Tavan horoja – heti menevät vieraan petiin (myös ujo Ilona!) mutta mun petissä eivät pysy kantamallakaan. NÄIN KYLLÄ. Aamulla syötiin ensin joulupuuro – riisihiutaleista tulee kolmessa minuutissa yhtä hyvää kuin puuroriisistä tehtynä – ja juotiin kahveet, myöhemmin päivällä kasvispelmenien ja skumpan vuoro. Eli siinä tuli ne itsenäisyydetkin juhlittua jo puolenpäivän maissa.

Taitaa aueta just elokuvan vuoro.

Pitäsikö laittaa puhelin hälyttämään, että muistan katsoa Linnan puvut? Ääk. Ei kai nyt niin pitkälle ole altsattu vielä, hä?