Category Archives: verkkoyhteisöllisyys

Muija on niin kova!

Normaali

Melkein tippa tuli silmään kun luin tämän jutun. Positiiviset poikkeukset on vaan niin kovii! Jei! Olen toki, Ruki Verin blogin lukijana, tiennyt että donna on opettaja ja aika välkky, mutta jumalauta, tuon ulkonäön lisäksi vielä Suomen älykkäimpiä ihmisiä! Siis kovimman 2% joukossa. Pää maahan! (taas?… johan se oli valmiiksi maassa Gaultierin ja Bowien takia. Saa jatkaa!)

Viime aikojen iloja

Normaali

Toisaalla jaksan valittaa kovasti kaikesta, mutta nyt voisin kirjata muutaman viimeaikaisen ilonaiheen. Sellaisen, joita en tietääkseni ole vielä täällä pölpöttänyt.

1) A Most Wanted Man ja Lumiauramies. Ovat hirmuisen hyvää työtä. Most Wanted on semmoinen agentti/vakoojajuttu, samalla Philip Seymour Hoffmanin kolmanneksviimeinen leffa. Musta on niin hienoa, että ulkonäköä palvovassa Hollywoodissa voi rujokin kundi päästä pitkälle, kun osaa oikeasti työnsä eli näyttelemisen. Poseeraajia on ihan tarpeeksi muutenkin. Lumiauramies taas kopsahtaa melko sujuvastu huumorintajuuni, joka on reunoilta pikimusta. Tsihii! Norjalaiset, melkoisia venkoilijoita.

2) Petteri Järvisen NSA-kirja. Ensinnäkin: älyttömän kiinnostavaa, joka rivi! ”Sen minkä toiset pystyvät kuvittelemaan, toiset pystyvät myöhemmin toteuttamaan.” Elämä voi olla leffaakin ihmeellisempää! Tämä kirja on myös selvästi rentouttava (aiheestaan huolimatta), sitä voi lukea illalla ilman että jää juoneen kiinni loputtomasti, kuten dekkarien ja jännärien kanssa tuppaa käymään.

3) Paramax Forte 1000 mg. Tuhat! Ja lisäksi aputeekin täti sanoi, että aikuiselle ihmiselle oikeastaan tonni vasta alkaa auttaa. Suotta niitä hennompia napsimaankaan. En ollut tuotakaan tiennyt :-/ Nyt tiedän.

Viimeistä lomapäivää vietäis

Normaali

Tosi kiva loman lopetus: kissabloggaajien tapaaminen Korkeasaaressa. Merimatka mennen tullen ja pitkä sessio Kissalaaksossa. Venytimme tiikerin ruokintaan asti. Komean hypyn teki kunkku saadakseen lihapalan pylvään päältä! Aijai. Ja leijonanpennut, ja kaikki muut. Ilffes taisi olla ainoa Kissalaakson kaveri jota ei nähty.

(EDIT! Lisää hienoja kuvia täällä!)

Se riittikin mulle, matkailin kotiin Hakaniemen lautalla. Torilla oli markkinat, kuten joka kuun eka sunnuntai. Kuljin läpi, mutta en malttanut pysähdellä, koska oli tavallaan kiirus tuulettamaan kotia. Johan täällä olikin taas 35°C mittarissa vaikka olin ollut poissa vasta nelisen tuntia. Huoh. Kissaparat, kun lähden töihin huomenna.

Töihin… ööö. Mitäs sinne pitäis..? No, hiusjuuret jää kyllä värjäämättä, mutta kynsissä on nätti lakka vaihteeksi (olen malttanut olla purematta vaikka olen lukenut sairhaan jänniä kirjoja, esim. Jussi Adler-Olsen, anyone?!). Puhtaita vaatteita on. Yritän varmaan pakata illalla, että alitajunta saa listata yön aikana, mitä meinaa unohtua. Jestas, on tää aika outoa jotenkin.

Erilaista, monenlaista

Normaali

Eksoottinen päivä! Illalla saatiin pitkänmatkan kissavieras (tästä enemmän kissablogin puolella), jonka kanssa jatkettiin Kauppatorille cruisingiin. Ne vanhat ja laitetut autot, ne vaan ottaa niin syrämestä joka kerta. Kauhea tungos, selvä se. Nykyään cruisingissa on jo niin paljon väkeä, että kaikki ei edes mahdu torille, hienoja autoja on parkissa pitkin laitureita, minne nyt siinä torin ympärillä saakin mahtumaan. (Kuvia tulee myöhemmin, nyt en jaksa käsitellä niitä vielä.)

Myös Naukulan Mamma oli tilattu tonteille, ja hyvä näin, koska Tassulinnan emännän suunnattua majoitukseensa me jäätiin kuikuilemaan torille ja Mamman oivallisesta ehdotuksesta käytiin vielä vetämässä rundit maailmanpyörässä. En ois itse edes tajunnut, miten halvalla saa moisen elämyksen! 12 e, hah, piece of dick.

poora

Isossa pyärässä

Isossa pyärässä

Tänään helle ei ole tuntunut ihan hirveeltä. Kävin aamulla Uunisaaressa, en hirveän innoissani jotenkin, mutta varmuuden vuoksi. Ettei tarvi syksyllä sitten miettii, että sekin hieno lauantai ja sainko itteni hilattua Unskaan, no en menny koska olen laiskaperse. Siis menin. Tuuli jonkin verran, vesi edelleen 22°C. Uida räpsyttelin heti ekana, koska selkä ja jalat jne. ainahan ne on enemmän tai vähemmän rikki. Uinnin jälkeen ei kauheesti huvittanut mennä varjoleiriini, auringossa paleli vähemmän. Hirveen vähän porukkaa. Raflassa mentiin sämpylöillä, lounasta ei ollut koska ip oli tulossa häät eli yksityistilaisuus. Jotenkin ei vaan huvittanut. Laitoin vaatteet päälle ja lueskelin hetken kirjaa, sit päätin lähteä kotiin kissojen luo. Ja ihan hyvähän tääl kotona on olla, tuulettimet räpsyttää ja pyykit pyöriskelee koneessa. Kynsilakatkin vois uusia huomiseksi.

On käyty

On käyty

Meillä olis se kissabloggaajien tapaaminen Korkeasaaressa huomenna. Alustavasti oon meinannut, että menisin ainakin kissalaaksoon asti, koska olis kiva tavata näitä ihmisiä. Blogikamuja. Mutta lähtökunto pitää kattoo vielä erikseen, mitä sanoo erinäiset ruumiinjäsenet ja kuunnellaanko niitä.

Joo, yritän lisäillä tähän kuvia tuotapikaa, kunhan vähän ehdin toipua ja lepäillä ja josko jotain ruokaa. Vaaka sanoo että nelisen kiloo ois lähtenyt loman aikana ihan huomaamatta. En valita. Paitsi jos ne on pelkkää haihtunutta nestettä ja pongahtaa takas töitten alettua, helteen helpotettua. Sit saatan hetken valittaakin.

(Yksityiskyyti Uunisaaresta sityyn aamulla)

Siitä se aukeaa

Normaali

Tyrsk! Tosielämän Borgman!

Kävin kattomassa kyseisen leffan eilen. Jäi vähän outo olo. Kun kävelin ulos, naamassa oli semmoinen kiero hymy, mutta en ihan tiennyt miksi. Jos absurdista tarinasta voi tehdä ihan juonellisen, käsitettävän elokuvan, joka näennäisesti tapahtuu ihan tässä tutussa ajassakin ja kulttuurissa, niin se on Borgman. Mutta Borgman pitää ehkä ajatella jotenkin samaan tapaan kuin scifi, eli pitää antaa tilaa sille, että joo, maan alla asuu väkeä, ja joo, ne voi jollain lailla niinku loihtia ihmisiä puolelleen tekemällä pieniä operaatioita jne. Häiritsevästi langanpäitä jää kyllä myös solmimatta, mutta tää on ollut a) joko tekijöiden valinta tai b) käsis oli melkein valmis kun alettiin kuvata, ja sit kukaan ei keksinyt oikein terävää loppua, niin laitettiin sitten vaan jotain. Eli pääperiaatteessa painostavan tunnelman ja mustan huumorin helmi, mutta silti jotain pikkasen puuttuu. Pituutta olisi voinut olla vartti vähemmän, ja loppu olisi tosiaan voinut olla jotenkin … ää, hyödyllisempi.

Semmoinen loman aloitus.

Muutenhan tästä ei tuu lasta ei jaskaa. En ehtinyt Prideen millään lailla, vaikka yleensä olen vilassut kulkueen edes jokin verran ja käynyt puistojuhlassakin. Tuen! Sen sijaan menin Ikeaan hakemaan sängynjalkoja, enkä sortunut mihinkään ylläreihin… juurikaan… no jos rahaa meni 26e, niin ei siinä oo hulluna rellestetty.

Kotiin tultua jäin jumiin kissojeni kuvaamiseen. Ne on niin ihania, että melkein sydän repee kun niitä kattelee! Miten jotkut voi elää ilman kissoja?! Meidän talossa asuu yhdet blogikissat, kävin niitten kanssa taas pihalla juttelemassa. Sen verran pääsin omien kissojen lumoista sentään irti. Mutta muuten tää on ihan järjetöntä – mulla on niin paljon kuvamateriaalia, että voisin hoitaa parin kuukauden postaukset niillä :-D

Salaattiasiaa

Normaali

Pakollinen puolen vuoden salaattilounaskuuri (ei kunnon ruokaa työpaikalla, rehut mukaan siis työmatkan varrelta) ei lie vaikuttanut painoon mitenkään, mutta jotain on kuitenkin tapahtunut. Napitettava paita, joka ei vielä talvella mennyt kiinni persien kohdalta, menee nyt kiinni koko matkalta. Erityisen iloinen olen siksi, että tykkään paidasta tosi paljon, ja toivoin että jotenkin ihmeen kautta perse vielä mahtuis siihen, koska ite en nyt jaksa yrittää juur mitään. Ja lo behold! ihme tapahtui :-D

Salaateista piti puhua, siis myös. Hellapoliisin feta-couscoussalaatti on tullut lähiaikoina S-marketteihin. Ekan satsin maistoin Vallilan ässän salaattitiskistä, ja se oli ihan ok mutta oisko ollut mausteita vähän liikaa, tai jokin siinä ei oikein… Mutta onneksi ostin äsken toisen askin Ruoholahden ässästä. Kyl oli niin hyvää! Mikään ei hyökännyt päälle, kovin oli kivaa ja helppoo syötävää. Kiitti Hellapoliisille twittervinkistä ja taistelusta saada tuote Vallilan äässiin! Tätä saattaa tulla ostettuu vielä kolmaskin kerta nyt kun loma alkaa (LOMA ALKAAAAA!!!!!) ja oma ruuanlaittoinnostukseni on nollaa lähinnä pakkasen puolella.

Ask

Normaali

No eipä hyvää päivää taas! Ekanakin, jos ei kaverin tai ystävän parisuhdetilannetta tiedä, niin vois mitata uudelleen, minkä verran kavereita tai ystäviä sitä tosiasiassa ollaan. Ja toiseksi, varmaan just tarvittiin Feibuun uusi toiminto tällaisen kysymyksen esittämistä varten. Haluisin tietää, keitä on ne, jotka ei uskalla kysyä ihmiseltä, mutta uskaltaa painaa Ask-nappulaa. Vähän alkanut ehkä vinoutua toi, mihin kaikkeen jotain feibupaskaa tarvitaan. Gawd!

Luddiitti

Normaali

Muistan kun kertakäyttökamerat tuli. Olin niin pöyristynyt että lähes vihainen: kertakäyttö plus kamera ei vaan käy eikä kävele! Sehän kuulostaa samalta kuin vaikka kertakäyttöuuni tai kertakäyttöfööni, eli ihan helevetin idioottimaista! Kamera ei ole mikään ’kertakäyttö’!

No, sittemmin olen kyllä ymmärtänyt, että esim. bileissä tai retkellä on tosi kätevää heitellä kaikille omat kamerat ja sanoa kuvatkaa.

Sitten tuli tamagotchit. Meikä taas että MITÄ VTT, virtuaalilemmikki??! Joku piipittävä kikkare jonka voi syöttää kuoliaaksi? Ei lemmikki ole virtuaali! Lemmikki on lemmikki! Helevetti tätä maailmaa!

No, sittemmin tajusin, että jos kakara saa jonkin virityksen kestämään hengissä hoitamalla sitä oikein, niin ehkä tässä on jotain viitettä tai evästä tulevaisuuteen.

Sitten tuli kännykät. Taas naama kohtasi kämmenen, ei hyvänen aika. Kannettava puhelin, jotta voi olla tavoitettavissa koko ajan ja soitella kaikille koko ajan? Kuka idiootti tähän muka lähtee mukaan?

Sittemmin huomasin että jokuhan lähti, ja itsekin kannan kännykkää työajan ulkopuolella turvapellenä ja kellona. Työaikana sitä on pakkokin kantaa, koska on työnantajan puhelin.

Muistelin näitä juttuja tuolla pysäkillä istuessa ja sain päähäni kuvan… Neandertalit kurkkii puskan takaa homo sapienseja notskilla ja tuumaa: ”Mitä ih-met-tä ne duunaa hyvälle raa’alle lihalle? Ne työntää sen tuohon välkkyvään sotkuun!” Ja myöhemmin homo sapiensien lapset nyrpistävät sievää nenäänsä sähkölle…

– – – – –

Minäkin olin muuten tosi innoissani internetistä, ihan alusta saakka. En ole ihan toivoton! Ensin ihastutti mahdollisuus siitä, että pääsee tutkimaan kaikkia juttuja ihan ympäri maailman. Mutta varsinaisesti koukuksi osoittautuikin se, että pystyy luomaan kontakteja ja sosialisoimaan ympäri maailman. Sillä tiellä ollaan vieläkin, enkä tiedä miten tulisin toimeen ilman.